torstai 2. tammikuuta 2014

Eläintarinoita

Kun herrat Impilahdella kerran joivat totia Pitkärannan kylässä, pyrki talon koira ulos ja päästettiin. Vähän ajan perästä pyrki se taaskin sisään, ja kun ovi avattiin livahti susi perästä ja hyökkäsi salin kautta kyökkiin. Ovi kun suljettiin, hyppeli susi raivoissaan vasten seiniä ja pyrki lasiovesta saliin. Tässä seisoivat herrat halko kädessä ja kolhivat sutta kunnes vihdoin pyssy hankittiin ja susi ammuttiin kyökkiin kuoliaaksi. Suden pää oli sitten ruununvouti Genetzillä kauan tallessa. Tästä on jo 20 vuotta.

Karhu-juttu Kuhmosta. Paavo Sallinen ampui karhua, ei osannut. Ei muuta kuin mies joutui sylitysten karhun kanssa painimaan ja likistyi lopussa sen kaulan alle. Näin ponnistellessaan vierivät he järveen, jonne karhu tukehtui ja niin pääsi mies vapaaksi. Tämä tapahtui 1840.

Maalta saatu lohi. Joku aika takaperin hyppäsi Noormarkun tehtaan alapuolella lohi aika matkan ilmaan ja laski taasen virtaan, vaan otti taasen uuden hypyn, joka johti niin, että kala kimposi kuivalle maalle. Maalla ei veden voimakkaalla kuninkaalla ollutkaan niin mahtavaa valtaa kuin ahtolan linnassa, vaan tuossa uudessa elementissä joutui hän vangiksi eräälle tapausta katselevalle kirjurille.

Käytännöllistä. Eräässä tehtaan koulussa Keski-Suomessa kuulutaan käytettävän patruunin tahdosta hänen suurta kahlekoiraansa järjestyksen ylläpitäjänä. Kun oppilaat eivät vaan siivosti istu alallaan, nousee se heti juhlallisesti seisomaan alkaen häristen näyttää julmia hampaitaan. Silloin on heti taas järjestys palautettu. Olipa tuo omituinen pedagoogi tahtonut estää piiritarkastajankin luvallisia liikkeitä.

Tarinat: Uljas : urheuden ja reippauden edustaja. no 2 ja 5 / 1886
Kuvitus: Daniel Nyblinin mv-valokuva Fredrik Ahlstedtin maalauksesta Kaiku noin vuodelta 1880.

Ei kommentteja: