Kirjahistoriallinen ilta Kansalliskirjastossa

Eilen suuntasin askeleeni Kansalliskirjastolle tavanomaisesta poikkeavassa tarkoituksessa. Olin nimittäin saanut kutsun Kansalliskirjaston ystävien kirjahistorialliseen iltaan.

Muutaman muut "ystävät" eivät ilmeisesti olleet käyneet kirjastossa muutamaan kuukauteen, sillä he häkeltyivät Eteläsalin puuttuvista pulpeteista. Itse sain terveellisen shokin/muistutuksen kun ohimennen kuulin, että kirjasto menee ensi vuonna kiinni remontin takia. Olettaisin, että osa kokoelmasta on käytettävissä jossain, mutta paras hoitaa muutamia asioita mikrofilmisalissa ennen kuin on liian myöhäistä!

Ohjelmassa ensimmäisenä oli kirjahistorian professori Tuija Laineen esitys kirjahistorian luonteesta ja suunnitelmistaan virkakaudelleen. Jälkimmäisten joukossa oli kahden tietokantaprojektin jatkaminen tai peräti loppuun saattaminen. Pitäisi konvertoida nykyaikaiseen muotoon 1980-luvulla kerätty tietokanta (!) kirjastojen ennen vuotta 1850 painetuista kirjoista. Lisäksi on tarkoituksena jatkaa Henrik-tietokantaa muiden kaupunkien aineistoilla. Mitä suurimmassa määrin toivottavaa.

Laine myös esitteli takanaan olleen Luther-näyttelyn, jota oli nyt viimeiset hetket tarkastella, sillä se päättyy 20.10. Häpeäkseni on tunnustettava, että kohdallani nämä hetket olivat myös ensimmäiset. Typerää, sillä samanlaisia kirjoja  lukuisat 1600-luvun pappisesi-isäni ovat pidelleet. Digitoitujen sivujen parissa en ole hahmottanut kuinka pikkuriikkisiä kirjat 1600- ja 1700-luvuilla olivat.

Illan lopuksi Esko Laine piti 1700-luvun lukuset. Olen ollut moisilla historiallisessa kahvilassa kesällä 2008. Silloinen lukuseteli on hukkunut, mutta heikkolaatuinen kuva työparista oli tallella. Kuva vasemmalla siis tuolloinen, kun en älynnyt eilen ottaa kameraa mukaan. Kirjuri on edelleen yhtä pyöreäposkinen, mutta käytti peruukin sijaan kolkkahattua. Ilmeisesti 1700-luvulla miehet saivat kulkea hattu päässä sisällä ja parempiensa edessä?

Ensimmäiset koeteltavat olivat nimittäin peräti professorimiehiä. Kun halukkaita ei ollut jonoksi asti, niin yritinhän minäkin. Sain palkakseni lukusetelin, jossa syntymäpaikka on väärin. Ja mitäs nuo kirjaimet nimeni edessä markkeeraavat?