Lähdekriittisesti todistettuja suden surmia ei ole yhtään. Kuolinsyyt merkitsi ylös paikallisen seurakunnan pappi – vanhempien antaman selityksen mukaan. Erityisesti sairaat tai vammaiset lapset vietiin metsään, mistä "susi" heidät vei. Kun kuolinsyitä alettiin tutkia, suden tekemiä surmia ei havaittu yhtäkään, mikä antaa aiheen epäillä, onko niitä koskaan ollutkaan.Itsellenikin tulee mieleen, että suden syömäksi on voitu ilmoittaa jollain muulla tavoin kuollut tai kadonnut lapsi. Mutta kuolinsyitä alettiin toki tutkia jo ennen vuotta 1881. Jolloin susikuolemat loppuivat (?) kuin seinään, kun taas edellisen puolentoista vuoden aikana sanomalehtien mukaan Varsinais-Suomessa (!) oli kuollut huomattavan monta lasta. Jotka olivat järjestään torpparien lapsia. Yksi ja sama seonnut susi asialla?
Otos uutisista:
Suomalainen Wirallinen Lehti 7.5.1880: Laitilasta, huhtikuun 24 p. 1880. Surullinen uutinen täältä kuuluu näin:
Eilen perjantaina vähä vailla kello 2 päivällä söivät sudet Laitilan pitäjän Viikaisten kylän torpparinpojan Petter Viikin 2 1/2 vuoden ikäisen tyttölapsen Johanna Josefinan, joka leikitteli 6 vuoden vanhan sisarensa kanssa 45 syltää kaukana torpan tuvasta. Samana iltana, sittenkun miesjoukolla kauvan haettiin, löydettiin kuolleen tytön pää ja vähän knumuruja, noin parin kolmen virstan päässä metsässä. Kengät, sukat ja vähän muita vaatteita löydettiin likempänä torppaa.
Sanomia Turusta 18.5.1880: ... Prunkkalan kappelissa tapahtui lauantaina t. k. 15 p. Noin kello 6 aikaan ehtoolla hyökkäsi susi Karviaisten kylässä torpparin Jaakko Latvan 3 vuotian tyttölapsen kimppuun hänen leikitellessään ainoastaan muutaman sylen matkalla asuntohuoneesta, tempasi saaliiksensa ja katosi metsään. Takaa ajaessa löydettiin ainoastaan vaatteen rääpäleitä.
Suomalainen Wirallinen Lehti 21.10.1880: Taaskin lapsi suden saaliiksi. Kolme- tai neljä-vuotias tyttö on, kuten Å. U. kertoo, viime viikolla Paimion pitäjän Tomeron kylässä joutunut suden suuhun. Ennenkuin apuun ehdittiin oli peto repinyt lapsen palaisiin, syönyt sen sisälmykset ja juossut tiehensä. Hirveätä!
Sanomia Turusta 23.10.1880: Jälleen susi syönyt lapsen. Lauantaina lokakuun 16 p:nä puolenpäivän aikana kaipasi eräs Haukkaniemen Vehmaan pitäjän Maarjärven taloon kuuluvassa torpassa asuskeleva itsellisvaimo kuudenvuotiasta lastansa. Ruvettiin lasta hakemaan. Löydettiin niin lakki ja toinen kenkä. Lumessa huomattiin myöskin suden jälkiä ja näitä seurattaissa tavattiin noin virstan matkassa mainitusta torpasta lapsen rikki revitty ruumis. Päästä, selästä, toisesta reidestä ja käsivarsista oli pero irroittanut suuria viipaleita. - Tämä on jo meidän tietääksemme seitsemäs jollei kahdeksas lapsi joka lyhyen ajan kuluessa on henkensä menettänyt Turun lähiseuduilla.
Päijänne 29.6.1881: Toissa maanantai-iltana, tämän kuun 20 p, lähti eräältä Nousiaisten pitäjän Valperin kylän metsätorpasta yhdeksänvuotias poika torpan hevosta noutamaan läheisestä metsähaasta. Kun paikka oli lähellä eikä poikaa kuulunut palaban, lähtivät vanhemmat, pahaa aavistaen, poikaa etsimään, ja kauhuksensa lötävätkin he enää lapsestaan vaan hänen puukenkänsä, muutamia verisiä vaatteita ja suitset, joilla hevonen oli tuotava.
Karjalatar 12.8.1881: Sudet syöneet lapsen, tietysti Turun puolella, niin täytyy Turun lehtien mukaan kertoa, vaikka kauhistuneenakin mieli tuota tehdessä. Vaahdon kappelissa Maskun pitäjää on susi viime sunnuntaina kello 3 iltapäivällä vienyt kahden vuoden vanhan lapsen Lavanmäen yksinäisen talon eteisestä. Seuraavana aamuna löydettiin lapsen toinen kenkä ja sukka sekä muutamia jäännöksiä ruumiista.
Karjalatar 12.8.1881: Susi on taas tappanut lapsen. Torppari Isak Hartman'in Vehmalaisten kylässä Karjalassa 9 vuotias poika on joutunut suden saaliiksi v. k. 22 p. Onneton oli marjoja poimimassa nuoremman veljensä kanssa, kun peto hänet kohtasi ja tappoi, - niin on taaskin luettavana Turun sanomissa.
Sanomia Turusta 10.11.1881: Lapsi jälleen suden saaliina. vahdolta kirjoitetaan meille: Tämän kuun 9 p:nä tapahtui täällä taaas yksi noita kauheita ja surettavia kohtauksia, jotka täällä Länsi-Suomessa jo ovat melkeinjokapäiväisiä, että susi k:lo 12:sta ja 1:den välillä päivällä saakiiksensa vei Askaisten Luukan lampuodin 5-vuotian pojan, jonka ruumis sitten iltahämärässä löydettiin parin venäjän virstan matkalla talosta. Keskipaikka ruumiista oli läpitse purtu, muuten sentään kajomatta. Takaa ajajien ampuminen ja melu kai tekivät, että pedon täytyi siihen jättää saaliinsa. Mainittu talo sijaitsee kunnan läpi kulkevan maantien varrella, jossa mainittu poika oli toisen saman ikäisen pojan kanssa.
Samaan päivänä toisessa kylässä ahdisti susi myös erästä 12-vuotiasta tyttöä, josta tyttö töintuskin itsensä pelasti.
4 kommenttia:
Teperin kirja perustuu paljolti sanomalehdille ja kattaa vain 1800-luvun. Lappalaisen kirja kattaa 1700- ja 1800-luvun (viittauksia myös 1600-luvulle) ja siinä on monipuolisempi lähdemateriaali.
Tästä oli jotain Tiede-lehdessä jokin aika sitten ja löysinkin jutun! Numerossa 2/2012 (s.45) haastateltiin rovaniemeläistä susitutkijaa Ilpo Kojolaa ja artikkelissa sanotaan mm. näin:
"Yli sataan vuoteen susi ei ole hyökännyt Suomessa ihmisen kimppuun, mutta täysin vaarattomaksi sitä ei sentään voi väittää. Kojola huomauttaa, että 1880-luvun alussa sudet tappoivat kirkonkirjojen mukaan Varsinais-Suomessa 22 pikkulasta.
Tuolloin hirvi oli metsästetty lähes sukupuuttoon, eikä susille löytynyt luonnosta ravintoa. Ne söivät vuosittain tuhansia lampaita, lehmiä ja poroja. Tällaisessa tilanteessa pikkulapsia lähetettiin paimentamaan karjaa metsälaitumille. Lasten sieppaukset kuitenkin loppuivat, kun alueella ammuttiin vanha naarassusi. Saattaa siis olla, että yksi poikkeuksellisesti käyttäytynyt yksilö oli syypää sarjamurhaan, Kojola pohtii.
Joka tapauksessa lasten ja kotieläinten raateleminen aiheutti sen, että senaatti päätti kerta kaikkiaan hävittää sudet maasta. Työhön kutsuttiin Venäjältä tehokkaita ammattimaisia petojen metsästäjiä, lukasheja. Tavoitteessa onnistuttiin."
Ahti A. Armoton
Kiitos molemmille lisätiedoista!
Itselleni muistiin äsken (uudelleen?) löytynyt sivu Kyrkböcker verifierar vargens mörkaste tid i Finland, jossa on lueteltu kirkonkirjoista löytyneet suden tappamat seurakunnan ja iän kanssa. (Hiskillä tainnut taas olla käyttöä.)
Lähetä kommentti