Sorruin perjantaina kauppajonossa poimimaan koriini Imagen ja Mondon paketin. En odottanut löytäväni historiaa, mutta sitä oli kumminkin mukana. Matkailuun erikoistunut Mondo esitteli suomalaisena matkailukohteena Luonnontieteellisen museon. Teksti ei liikkunut esittelyvitriinien joukossa vaan kellarikäytävissä, joissa kokoelmia säilytetään ja käsitellään. "Yli 10 miljoonaa kuollutta eläintä tai niiden osaa".
Imagesta saattoi Brad Pittin elämähistorian lisäksi lukea Miina Supisen kirjakolumnin, joka käsitteli Peter Englundin Menneisyyden maisemaa. Supinen arvelee, "että Englundin populaaritiede on eniten mieleen niille, joiden historianharrastus on suhteellisen satunnaista." Ahaa, vihdoinkin selitys sille miksen ole lukenut yhtään Englundia kannesta kanteen. Intensiivisempään historianharrastukseen sopii hötömpi popularisointi.
Sitten Hesarista talteen revittyjen sivujen pariin. Jukka Rislakin näkökulma 1.12. käsitteli Venäjän ulkoministeriön verkkosivujen asiakirjaa Neuvostoliiton kansainvälispoliittinen toiminta Suuren Isänmaallisen sodan kynnyksellä. Talvisota vilahtaa siinä "neuvostolais-suomalaisen konfliktin kautena" ja Baltian miehitys jää selostamatta.
Itsenäisyyspäivän kunniaksi 6.12.2011 esitettiin vertailulukuja vuoden 1917 ja 2011 suomalaisista. Konkreettinen on selventävää. Vuonna 1917 Suomessa oli alle 1000 autoa, Helsingissä vuonna 1918 noin 8%:lla puhelinlinja ja vuonna 1920 WC 4%:ssa asunnoista. Samana oli nykyaikaan verraten pysynyt äänestysaktiivisuus ja taposta tuomittujen määrä.
Ihmiset-sivulla 10.12. haastateltiin Kimmo Sarjea, joka on valokuvillaan "halunnut tulkita monisatavuotisen karelianismin perintöä". (Hippolyten verkkosivujen mukaan joulukuun loppuun asti auki oleva Asunto valtakadulla -näyttely "johdattaa Petroskoin metafysiikkaan, suomalaisen nationalismin ja kommunismin ytimiin.") Hesarin jutussa Sarje kaipaa Helsinkiin museota, "joka taluttaisi kävijää Suomen historian suurta muistin kaarta 1800-luvulta tähän aikaan". Mielenkiintoinen alkupistevalinta.
Yleisönosastokirjoituksiin ilmaantui joulukuussa keskustelua Suomen nimen alkuperästä. Luin niitä vain paloittain enkä katsonut kommentointia kaipaaviksi. Mutta utsjokelainen Arvi Hagelin, jonka kirjoitus julkaistiin sunnuntaina 11.12. räväytti niin, että käteni oikeni repäisyasentoon. Hän toteaa "Nykyisen Suomen alueella, jota kutsuttiin aikoinaan Saamen maaksi, asui lähes yksinomaan saamelaisia noin 2500 vuotta sitten." Koska saamelaiset kutsuvat suomalaisia lättiläistä tarkoittavalla sanalla, on Hagelinille selvää, että suomalaisten esi-isät ovat tulleet Baltiasta. Hagelin lopettaa "Saamelaisten alkuperäiskansan statuksen takia saamen kielellä täytyy olla alkuperäiskielen status". Millä saamen kielellä, kysyn minä. Jos saamelaisten kattava asutus alkoi (?) pronssikauden lopussa, kuka täällä asui sitä ennen? Ei kai vaan ne hautaröykkiöt ole kumminkin ruattalaisia??
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti