"Ruotsin etevin historiallisten novellien tekiä"

Sarjassa kuvia miehistä, joista en ole koskaan kuullut mitään. Tai en ainakaan muista kuulleeni: Gustaf Henrik Mellin. Kuva koristi Kyläkirjaston kuvalehden numeron 5/1887 kantta.

Mellin oli kuvaa ympäröivän jutun mukaan 4-vuotias muuttaessaan Ruotsiin, joka tuolloin oli samaa valtakuntaa. Jutussa todetaan kansallismielisesti

Sanotaan että Suomi on kiitollisuuden velassa entiselle emämaallensa. Voi olla. Mutta täta velkaansa on Suomi vuosisatojen kuluessa koettanut maksaa — koettaapa vieläkin. Meidän ei sovi kehua itseämme, mutta kun ajattelemme kaikkia niitä neron tuotteita, joilla kulumassa olevaan päivään asti Suomen suurimmat ovat Ruotsin kirjallisuutta rikastuttaneet, niin eipä näy olevan syytä kiittämättömyydestä puhua. Mellininkin neron tuotteet omat syystä tähän luettavat. "Ruotsin etevin historiallisten novellien tekiä" oli synnyltään Suomalainen. Jo silmän luonti hänen kuvaansa ilmaisee selvään hänen suomalaista syntyperäänsä.

Yhtä lailla kuin kauneus on kansallisuus katsojan silmässä? Wikipedian sivulta löytyy luettelo Mellinin mittavasta tuotannosta ja linkki Projekti Gutenbergin suomennettuun tarjontaan. Tyylinäyte kirjasta Paavo Nissinen. Kuvaelmia viimeisestä Suomen sodasta:

Lapuan kylän edustalla oli kenraali Rajevski asettanut sotajoukkonsa edulliseen asentoon. Hevosen selässä, upsieriensa keskellä, katseli hän muutamalta kylän vieressä olevalta mäeltä asemataan; hänen sydämensä sykki levottomasti, sillä syvät huolet raskauttivat hänen mieltänsä. Silmäillessään sotilaitansa ei häntä enää kohdannut heidän raikkaat hurranhuutonsa, osoitukset voiton ilosta ja miehuudesta. Kääriytyneinä ryysyihin lepäsivät he, kivärit vieressänsä, laihoina ja nääntyneinä tanterella.

Alkuperäisellä kielellä Mellinin tuotannosta löytyy Google Booksista Jacob Casimir de la Gardie, Lärobok i fäderneslandets historia, Den unga grefvinnan. Novell, Samlade svenska historiska Noveller, första delen, andra delen ja tredje delen.