Seuraavaksi minun piti voittaa lehmäfobiani Hattulan Myllymäellä, jossa rautakautisia jäänteitä tuntui olevan yhtä paljon kuin sieniä sateella. Tai lantaläjiä laitumella.
Samalla Retulansaarella sijaitsee kolmen talon ryhmäkylä, jonka rakennukset ovat 1800-luvulta. Suojeltu rakennusympäristö, syystä.
Hattulassa kävimme tietenkin myös keskiaikaisessa kirkossa, joka oli upea kokemus ulkoa ja sisältä, maalauksineen ja patsaineen.
Nähtävää oli paljon ja ihastuksen aihetta liikaa. Hienointa oli löytää Suomen keskiajan ja 1500-luvun kuvatuin mies, johon olen törmännyt kerta toisensa jälkeen kirjankuvituksissa:
Retken lopetti Hakoistenvuori, jonne kiipeämistä voin suositella kenelle tahansa. Korkeutta kestävälle tervejalkaiselle, jolla ei ole mukana hallitsemattomia lapsia. Laelta oli upeat näköalat ja jännää ajatella, siellä sijainneen Ihan Oikeasti puolustusrakennelma ja iso rakennus. Joka ei ollut välttämättä kaksikerroksinen ja kivestä, mutta kuitenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti