Ancestry Magazine Mar-Apr 1994 alkaa artikkelilla onnettomuksiin liittyvien kuolinsyytutkimusten pöytäkirjoista. Minulla ei ole aavistustakaan mikä olisi vastaava materiaali Suomessa ja annettaisiinko moiseen arkistossa koskea.
Linda Herrick Swisher antaa ohjeita hyvien tiedustelujen kirjoittamiseen. On tarkoitettu lähinnä sukututkimusseurojen lehdissä julkaistavia eli aika on ajanut monen kohdan ohi. Mutta ei sen, että tiedusteluissa pitäisi mainita nimi, aika ja paikka! Internetin kehitys on vienyt merkityksen myös Sharon Plankersin jutulta sukututkimuksesta ja BBS:stä.
David Thackeray ohjaa kausijulkaisujen pariin. Vastaavia ei Suomessa ole kovin suuria määriä, mutta sitäkin helpompaa on siis oman tutkimusalueen sukututkimusseurojen julkaisut sekä paikallishistorialliset lehdet ja sarjat käydä läpi.
Beverley Puterbaugh patistaa perhehistorian kirjoittamiseen. Pitäisi, pitäisi, pitäisi...
Dewayne J. Lener kirjoittaa perheaarteiden säilytyksestä. Amerikkalaisissa jutuissa puhutaan usein tästä, Suomesta en muista yhtään juttua minkäänlaisessa lehdessä. Valokuvien säilytyksestäkään?
Roseann R. Hoganin juttu käsittelee naislinjojen tutkimusta, joka on amerikkalaisilla lähteillä varsin haastavaa. Suomessa ei ennen 1700-luvun alkua ole tässäkään mitään erityisongelmaa. Sitä vanhemmissa kastelistoissa (jos niitä on) saattaa äidin nimi jo puuttua ja kun ollaan henkikirjoja edeltävässä ajassa, ei vaimojenkaan nimiä kovin helposti löydy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti