maanantai 28. kesäkuuta 2010

Pysäys Ulvilan kirkolla

Juhannussiirtymän yhteyteen osui mahdollisuus pysähtyä Ulvilan kirkolle. Liian hyvä mahdollisuus ohitettavaksi, kun täälläkin yksi esi-isä saarnasi ja kirjoittamaton kirja kaipaa kuvitusta. Gregorius Thomae poistui ajasta muistoihin vuonna 1662, joten hän on ehtinyt nähdä vuonna 1660 valmistuneen saarnastuolin ja mahdollisesti jaksanut kivutakin sinne sanoja sanomaan.

Kesäopas tuli tarjoamaan palveluksiaan, mutta en halunnut todistajia kamera-aktiviteetilleni, joten en kuunnellut kertauskurssia. (Vaikka todennäköisesti olisi kannattanut). Edelliseltä käynniltä erinäisiä vuosia sitten muistin hyvin koristeeksi asennetun hirvensarven. Vuonna 1803 hirvet olivat Satakunnassa niin harvinaisia, että tällainen oli tarpeeksi arvokas kirkkoon.

Oppaalta olisin ehkä sanut kuulla jokaikisen hautausvaakunan tarinan (tai sitten en). Tämä setti oli erikoisemman muotoinen:

Ulkona retkikumppani raportoi hieman kirkkotarhan ulkopuolella olevan muistokiven esittävän Aurora Karamzinia. Luulin hänen vitsailevan, sillä olin juuri edellisenä päivänä maininnut samasta kirjasta, josta kirjoitin tänne. Mutta ei, kyllä se oli Aurora. Jonka yhteys Ulvilaan on minulle tuntematon, uudelle historialliselle romaanille tilausta?

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Yleisesti Auroran katsotaan syntyneen Ulvilassa. Joskin eräiden lähteiden mukaan myös Pori on mahdollinen synnynpaikkakunta.

OL

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Kiitos! Vaikka "lähteenä" käyttämäni romaani alkoi Auroran lapsuudesta niin ei kuitenkaan syntymästä. Ja sama taitaa päteä toiseen lukemaani opukseen eli Raili Mikkasen Aurora-fiktioon.