Ties mistä sain päähäni varata kirjastosta tuoreen Suomen lasten taidehistorian. Mutta hyvä päätös oli. Tavanomaista taidehistoriaa rikkaammin otettu mukaan kalliomaalaukset, rautakauden vaatteiden pronssikierukat ja 1600-luvun hautajaisvaakunat. Ja siitä eteenpäin arkkitehtuuria, maalaustaidetta, kuvanveistoa ja muotoilua nykypäivään asti.
Samaan tapaan kuin muutaman vuoden takaisessa Suomen lasten historiassa muutaman sivun mittaisessa tarinassa joku lapsi osallistuu tavalla tai toisella taiteen tekoon. Ja sitten on faktaruutuja.
Joista yhdestä löysin kaukaisen sukulaisen. Sivulla 70 kerrotaan:
"Varhaisin suomalainen kuvanveistäjä, joka innostui antiikin veistoksista, oli veteliläisellä Kainon tilalla vuonna 1771 syntynyt Erik. Hän otti nimekseen Cainberg lähtiessään opiskelemaan Ruotsin taideakatemiaan ja kävi Roomassakin. Erik Cainbergin kuuluisimmat taideteokset olivat Turun akatemiaan veistetyt korkokuvat, jotka esittivät Suomen sivistyshistorian merkkihenkilöitä, kuten Väinämöistä, Pyhää Henrikiä ja Mikael Agricolaa. Nämä kuvat tuhoutuivat melko pian valmistumisensa jälkeen Turun palossa."
Hautalan Arton tiedostoista selviäisi varmaan muutamassa minuutissa selvyys tästä veteliläisestä. Genoksen artikkelista näkyy, että sukuyhteyksiä on Kainuun, Wirkkalaan ja Kettuun, jotka kaikki ovat äidinäitini juuristossakin, eli jonkinlainen sukuyhteys kyllä löytyy minun ja kuvanveistäjän välille. (Näemmä en tätä artikkelia ollut löytänyt kun veteliläisiä juuriani vuonna 2004 viimeksi kokosin. Hups. Silloisen hutkimuksen mukaan esim. Juho Wirkman-Wirkkala on vain 7-kertainen esi-isäni. Tekstissä esiintyvä Matti Antinpoika ja Kaarina Mikontytär kaksinkertaiset esivanhempani jne. Toinenkin Wirkkalan tiedonanto olisi ollut relevantti.)
Cainberg mukana myös Liisa Suvikummun tuoreessa väitöskirjassa Kulttuurisia kohtaamisia : Suomalaiset kuvataiteilijat ja Rooma 1800-luvulla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti