lauantai 8. elokuuta 2009

Ripaus puhtautta kääntäen


Taannoisen puhtaustekstin jälkeen äkkäsin Runeberg.org-sivustolle digitoidun Dagligt Liv i Norden i det sekstende Aarhundrede. Tanskaa 1900-luvun alustahan lukee kuin vettä vain (*), joten kirjasta tuli selväksi, että samaan aikaan kuin materiaalinen kehitys olisi sallinut puhtauden parantamisen, saapui Tanskaan ja sittemmin Norjaan ja Ruotsiin eurooppalainen käsitys, että vaatteiden vaihtaminen on oleellisin osa puhdistautumista. Tanskassa aiemmin käytössä olleet yleiset pesutilat suljettiin.

(*) "Luin" tekstiä Googlen käännöksenä tanska > englanti (**), joka jätti runsaasti toivomisen varaa. Sääli, sillä tässä pätkässä ja koko kirjasarjassa olisi varmasti paljon mielenkiintoista.

(**) Englantiin, eikä suomeen sksi, että jälkimmäinen olisi vielä haastavampi konekäännös.

J.K. SKS:n sivuilta löytyi Saunabibliografia vuoteen 2005

2. J. K. Almanakassa vuonna 1765 todetaan
"Suomen maalla on tawallinen, että cuumalda saunan lawolda ulosjuosta pehtaroimaan lumessa, elickä andaa walaa heidän cuumasta höyrywäisen ruumihinsa kylmällä wedellä. Sencaldainen tapa ei millänmuotoa kelpa, eikä taida sentähden hywin tehdyxi sanotta, että se monelda tehdän. Sillä waicka muutamat luulewat, että harjaumisen cautta heidän ruumihinsa nijn tule caraistuxi, että ei he sitä suurta muutosta, cuumasta kylmään, heti cohta nijn wanhingollisexi tunne, cuitengin wetäwät he ajan päälle sen cautta taudin ylitzensä, joca on sitä wahingollisembi cuin se tule warcahin, nijn että ei toiset taida sijtä ojennusta ottaa."
 3. J. K. Almanakassa vuodelta 1764 neuvotaan järkevästi:
"Talon poijlla on itze se tapa, että he kerta wijckosa kylpöwät, sentähden wiewät he myös heidän sairaat lapsensa saunaan, nekin cuin owat rupulisa. Minä ajattelisin että se taidais olla nijlle hywä siinä tilasa jos ei rupuli tahdois hywin pälle lyödä eli luondewasti izens ylös cohotta. "
 Isorokkoa poteva tuskin saunasta hyötyy. Ei kyllä hyötynyt ajan lääkkeistäkään:
"Cosca Rupuli lijcku likimailla, nijn ei se cauwan wiwy ennen cuin hän anda itzens sisälle löyttä. Sentähden tehdän toimellisesti, että ruumis pyttään sihen walmistuxen saatetta, että cosca rupuli tule, se mahdais olla nijn huokia cuin mahdollinen on. Se tapahtu sillä tapa, että lapsen annetan aamu ja ehto juoda Terwa wettä yxi clasi suurembi taicka wähembi, sen jälken cuin lapsi on usiamman taicka harwemman wuotinen. Tämä wesi ei maista nijn pahalle, ettei lapsi taita ylös kehoitetta sitä juomaan. Jollei he taida, nijn on se wanhemitten häpiä, että he owat andanet heidän lapsens tottua itzewallaisuteen ja yxipäisyteen. Tämä läkitys ei maxa suuresti mitäkän. Sillä Talonpojalla pitä cummingin terwa oleman huonen tarpexi , joca yhtä hywin kelpa muihin tarpeisihin, waicka sijttä ensin on walmistettu tämä terwawesi. Tämä wesi toimitetan seurawaisella tawalla: Yhten Cruusin lyödän 3 stopia wettä , ja sitte pannan 3 cortelia hywä terwa sihen tygö. Tämä secoitetaan hywin yhdellä sitä warten tehdyllä puu cauhaisella, nijn cauwan cuin yhtä puuroakin keittäes lijcutetaan. Cosca tämä on astiasa seisonut 2 wuorocautta cannen alla, ja terwa on itzens laskenut pohjaan ja andanut weden itzestänsä ulos , nijn se selkiä wesi caatan caunisti ulos ja pannan putelleihin. Tämä wesi on selkiä nijncuin Spanian wijna ja maistu jotain happamalle."

2 kommenttia:

JE kirjoitti...

Nytpähän sitten valkeni mitä vanha sanonta " terva,viina,sauna" itseasiassa tarkittaa. Olletinkin tuolla tervavedellä voisi olla desinfioiva vaikutus, kuten kai kirkkaalla viinallakin;)

Annu kirjoitti...

Täällä onkin valaisevia juttuja Suomalaisten vanhoista tavoista, mitkä viitaavat myös edesmenneen 101 vuotiaan mummoni kertomuksiin.
Merkitsen blogisi suosikkilukemistooni.
t Annu