Mainos on Uudesta Suomettaresta 23.12.1896. Vanhoista sanomalehdistä löytyi tukuttain mainintoja arpajaisvaroin kansakouluille hankituista harmonioista eli urkuharmooneista.Ensimmäiset löytämäni maininnat suomenkielisissä sanomalehdissä ovat lokakuulta 1867 jolloin soitin oli käytössä Jyväskylän kansakoulun opettajien seminaarissa(Suomalainen Wirallinen Lehti 8.10.1867, 11.10.1867). Sittemmin:
- Urjalan pitäjän kansakoulun tyttöosasto sai harmonion vuoden 1869 alussa. ( Suomalainen Wirallinen Lehti 26.01.1869)
- Keuruun kansakoulussa veisattiin harmonion mukaan keväällä 1871 (Keski-Suomi 6.5.1871) ja Alahärmän kansakoulussa oli harmonio samana vuonna (Tieto-Sanomia Suomen Kansalle 15.11.1871)
- Uudellamaalla oli samassa kansakoulussa sekä piano, että harmonio (Tapio 12.7.1873 )
- Lahden kouluun saatiin harmonio lahjoituksena (Suomalainen Wirallinen Lehti 16.10.1873 )
- Limingan kansakoulussa "harmonio ja muut päivöset" (Uusi Suometar 10.12.1873)
- Ruovedelle tilattiin Helsingistä harmonio, vaikka kansakouluakin vielä vastustettiin (Satakunta 12.09.1874)
- Iisalmen kauppalaan Saksasta tilattu harmonio jäi talveksi Viipuriin (Uusi Suometar 4.12.1874 )
- Heinäveden Kerman koululla harmonio ( Uusi Suometar 20.5.1874, Karjalatar 9.4.1875)
- Hartolassa oli "kaksi erittäin hyvää harmoniotakin, toinen oikein jalkasoittimien (pedalien) kanssa ja toinen tavallisen iso ja hyvä huoneharmonio." (Uusi Suometar 14.09.1874)
- Huittisiin saatiin harmonio syyslukukaudella 1874 (Uusi Suometar 8.2.1875 )
- Pieksämäellä hankittiin vuonna 1875 jo toista soittokonetta (Tapio 26.6.1875, Suomenlehti 11.02.1873 )
- "Entuudestaan teollisuudestaan tunnettu H. Arpiainen tässä Pieksämäen kirkonkylässä on tehnyt uuden harmonin, joka on aivan kaunis katsella ja hupaisa kuulla. Hän sanoo tekevänsä niitä, jos tilauksia saapi, huokeammasta hinnasta kuin ulkomaalaiset harmonit maksaa."(Sanomia Turusta 13.7.1878)
- "Työmies Varkauden ruukilla A. Hyvärinen on ylitöikseen ruvennut teeskentelemään huoneharmonioita, takaa ladattavia yksi ja kaksi piippuisia haulipyssyjä, sekä revolveria, mitkä kaikki, niin muotonsa kun laatunsakin puolesta vetävät vertoja parhaimmissa ulkomaitten tehtaissa valmistetuille. Hänen kykyänsä arvostellaankin lauseella: "Muut tekevät sen kun osaavat, mutta Hyvärinen tkee mitä vain tahtoo!" ( Tapio 8.1.1881)
- "Harmonion on itsellismies Iisakki Östergård, kotoisin Munsmon kylästä Sulvan pitäjää, valmistanut. Soittokone on 8 ääninen ja maksaa 300 markkaa. "(Vaasan Sanomat 14.3.1881)
- "Yksiäänisestä harmonista, jonka torppari Saarimaa Kuortaneella on tehnyt, ja joka on nähtävänä komministeri Heikel'illä, on annettu todistus, minkä tähän suomennamme: "Allekirjoittaneet, joilla on ollut tilaisuus tarkastaa torpparin Kuortaneen seurakunnassa Johan Saarimaan tekemää pientä yksiäänistä harmonia, saavat tämän kautta pyynnöstä todistaa, että harmoni, jota myydään aivan helpoon hintaan, 120 markkaa, ja siis sopinee vähemmänvaraisille henkilöille, ansaitsee erinomaista huomiota. Soittokoneessa, jonka kaikki osat tekijä itse on valmistanut amerikkalaiseen tapaan, on vieno ja miellyttävä ääni, jota voipi vahvistaa n. s. paisuttimella. Viritys on tyydyttävä. soittokone on ulkonäöltään siististi ja huolellisesti tehty, ja katsovat allekirjoittaneet siis hänen teoksensa ansaitsevan kehoitusta, liiatenkin koska ei kukaan taida voittaa häntä hinnan helppoudessa. vaasassa 21 p. lokakuuta 1881 R. Hasselblatt. Edw. Karsten." Edellä mainittu mies, köyhä torppari, joka ei ole käynyt koulua eikä käsityön-oppia, kuuluu jo kauan valmistaneen harmoneja, kaikki aivan helppoon hintaan, ja varustaneen useoita sekä kansakouluja että yksityisiä henkilöitä sellaisilla soittokoneilla. Puheenalainen on 26:s järjestyksessä. (Vaasan Sanomat 24.10.1881)
- Heikki Laitisen väitöskirja Matkoja musiikkiin 1800-luvun Suomessa käsittelee 1800-luvun suomalaista musiikinhistoriaa kansanmusiikintutkijan näkökulmasta.
- Jos kotona ei ole vanhaa laulukirjaa, verkosta löytyy Koululauluja.
- Musiikkihistorian verkkosivut
- Kasvatus&Aika lehdessä Tuuli Talvitie-Kellan artikkeli Soittaja oppijana – Vuosina 1880–1940 syntyneiden eteläpohjalaisten soittajien ensikosketukset musiikkiin ja soittamiseen
- Anita Arosen gradu 1-, 2- ja 3-rivisen harmonikan soittaminen Virroilla arkistoaineiston valossa
- Raita sisältää digitoituna vanhoja kotimaisia äänitteitä
- Kumouslaulujen klassikkoja
- Vanhoja amerikkalaisia äänitteitä
- Omia tekstejäni: Musiikkia menneisyydestä, Musiikintekijöitä menneisyydestä, Lisää musiikintekijöitä menneisyydestä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti