keskiviikko 20. toukokuuta 2009

Sääkskosken sahalta Vampulaan Turun kautta

Kuulin maanantaina mielenkiintoisen alustuksen laivuriperheen 1860-luvulla lähteneistä pojista. Säätykiertoteeman vielä pyöriessä mielessä, Ollenqvist-nimistä emäntää miettiessä, löytyi Johan Adolf Lindströmin matrikkelikuvaus. Mies kirjoitti Kokemäen pitäjänkuvauksen 1860-luvun lopulla, joten ansainnee pienen tarkastelun.

Johan Adolf näki päivänvalon Kauvatsan Sääkskoskella, jonka sahan kirjanpitäjänä hänen äitinsä isä Johan Ollenqvist (s. 1753) vaikutti. Johan Ollenqvist oli avioituessaan Turussa 23.12.1781 ollut kauppias. Turussa syntyivät lapset Anna Magdalena (s. 15.11.1783), Johanna Christina (s. 5.8.1785), Catharina Lovisa (s. 26.10.1787) ja Johan Magnus (s. 17.8.1790). Johanin vaimo Eva Christina Mejer kuoli 38-vuotiaana 1.2.1797 Turussa.

Perhe muutti tämän jälkeen Sääkskoskelle. Vuonna 1792 syntynyt poika Carl Fredrik kuoli siellä 1801. Tytär Johanna Christina lähti lähes samantien takaisin Turkuun. Poika Johan Magnus päätyi sinne myös, hän kuoli Turussa kauppiaana 19.3.1840. Tytär Anna Magdalena taas sai Kauvatsalla aviottoman tyttären toukokuussa 1815 ja naitettiin sitten maalari Eric Jacobsson Lindströmille (s. 20.5.1796). Tästä avioliitosta syntyi Johan Adolf 11.6.1819.

Anna ja Erik perheineen muuttivat sittemmin Turkuun, jossa Johan Adolf aloitti triviaalikoulun vuonna 1833. Anna haudattiin 29.10.1847. Erik kuoli jokin aika ennenkuin Åbo Underrättelser 24.3.1860 julkaisi ilmoituksen hänen kuolinpesänsä konkurssihuutokaupasta. Materiaalisessa köyhyydessä ei oltu eletty, kaupattavana oli kultaa ja hopeaa, mm. hopeainen kannellinen sokeriaski ja kermanekka, hopealla koristettuja piippuja sekä erittelemättömiä kupari-, messinki-, tina-, pläkki- ja rautatavaroita, lasia ja posliinia, mahonkisia ja maalattuja huonekaluja, sermejä, vaatteita, höyhentäytteisiä vuodevaatteita. Ja luonnollisesti maalarin työkaluja.

Johan Adolf kuoli naimattomana 29.12.1874 Vampulassa, jossa hän oli kappalaisena. Hänen laajahko muistokirjoituksensa oli jo 5.1.1875 Åbo Underrättelsersissä ja suomenkielinen versio 15.1.1875 Uudessa Suomettaressa. Jälkimmäisessä todettiin "Lindström tutki ahkeraan suomenkieltä sekä Suomen suvun muinaisuutta; joka vapaan hetken uhrasi hän siihen. Koko hänen pyrintönsä oli siihen kiintynyt. … Hänen mielipiteensä oli, mitä aina pistihe näkyviin hänen teoksistaan, että ruotsalaiset ovat saaneet alku-sivistyksensä suomalaisista." Viisas mies ansaitsisi laajemmankin käsittelyn, mutta lopetan hänen teosluetteloonsa:


Lähteet:
Hiski, sanomalehdet, yo-matrikkeli
Kauvatsan rippikirja 1796-1809 s. 28, s. 29, 1803-1808 s. 45, 1809-1821 s. 117, 1811-16 s. 25, 1809-21 s. 123

2 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Kiitän Johan Ollenqvistin hautamuistomerkin kuvasta ja auttavasta vihjeestä. Olen kauppiaan jälkeläinen: hän oli isoisäni isoäidin Johanna Lovisa Strandellin (k. 1863) isoisä. Yksinkertaista!
Johan Ollenqvistin tyttäristä Catharina Lovisa avioitui v. 1808 Taivassalon väliaikaisen pitäjänapulaisen Johan Strandellin kanssa ( k. Auran kappalaisena v. 1826). Isä Ollenqvistin muutettua muun perheen kanssa Kauvatsaan sahan kirjanpitäjäksi tyttäristä Catharina lähti äitinsä kuoleman jälkeen kumminsa turkulaisen kauppamies Isaac Starkowin perheen mukana Taivassaloon Ahaisten rustitilalle.
Johan Ollenqvistin vaiheista selviää vielä, että hän syntyi v.1753 Porissa. Isä oli merimies ja sittemmin porvari Johan Ollenqvist, s. 1718. Poika Johan kävi kouluakin ja pääsi kauppiaaksi Turkuun, jossa siis avioitui v. 1781 nuoren leskirouva Eva Christina Mejerin kanssa.
Mikä oli Johan Ollenqvist nuoremman yhteys Kauvatsaan ja Sääskosken sahaan? Miksi hän tuli muuttaneeksi sinne?

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Kiva, että oli hyötyä, ja kiitos lisätiedoista. Sääkskosken sahasta en itse tiedä niin paljon, että voisin tarjota teorioita muuton motivaatiolle. Samaan aikaan (tai juuri ennen) pomotelleiden joukosta voi löytyä sopiva arvaus. Ripaus lisätietoa sahasta löytyy Suur-Huittisten historiasta, mutta ei muistaakseni kovin laajaa katsausta.