Maanantaina kävin katsomassa ystäväni jälkikasvun kehitystä Noormarkussa. Vähän heikolla etukäteisvalmistelulla, ulkomuistin varassa, yritin matkalla hahmottaa Sara Qvistin asuinpaikkaa. Olin ajatellut, että sen pitäisi olla tehdasalueella, mutta Ruosniemen tie toi suoraan Myllykoskelle. Joka on kuvassa.Tiistaina retkeilimme Raumalle täysin ilman sukututkimuskytkentöjä, niin uskomattomalta kuin kuullostaakin. Matkalla olisi teoriassa voinut käydä kurkkaamassa Lappi Tl:ssä asuneiden esivanhempien maisemia, mutta ulkomuisti ei riittänyt ihan niin pitkälle.
Raumalla kävimme Lönnströmin taidemuseossa ja kotimuseossa. Ja välissä lounaalla kauniissa puuhuvilassa merenrannalla.
Paluumatkalla poikkesimme Euran Nauravassa lohikäärmeessä. Edellisestä käynnistä oli muutama vuosi ja muistin paikan pienempänä. Pienihän se on, mutta paljon mielenkiintoista katsottavaa. "Miehen maailma" huoneessa oli hauskoja listoja, joilla omaksui tietoa lähes huomaamattaan. Valittetavasti en älynnyt tehdä yhdestäkään muistiinpanoja, joten en voi antaa esimerkkiä.
Opastuskeskuksen verkkosivuilta löytyy perustiedot Euran esihistoriasta. Euran sivuilla on myös toisenlainen vilaus esihistoriasta.
Opastuskeskuksen EU-rahoilla tehty näyttävä esite olisi myös kannattanut laittaa verkkoon, olihan se nyt kuitenkin jaossa ilmaiseksi eteisessä. Kauniisti taitettu ja kuvitettu lavastetuin valokuvin. Tekstiosuus koostui faktasta sekä tuhannen vuoden takaisen kuvitellun elämän kuvauksesta:
Tytär Aura lopettaa itkunsa, kun Kanerva kietoo lampaantaljan vielä
tiukemmin lapsen ympärille. On meneillään vuoden kylmin aika. ... Kanerva
kiiruhtaa maalattian poikki padan luokse. Hän hämmentää puukauhalla ohrasta
tehtyä puuroa. Puuron seassa näkyy lihanpaloja...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti