Kansallismuseon tehtävä

Ikäänkuin (mutta ei aikuisten oikeastaan ollenkaan) vastauksena runsas viikko sitten julkaisemaani tekstiin Kansallismuseosta, on tänään julkaistu kolme videopätkää, joissa Kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila puhuu. Jos museon linja kiinnostaa, videot kannattaa katsoa.

Itselleni merkitykselliset sitaatit ja linkit:

"... Kansallismuseon tehtävä ja merkitys tänä päivänä ... sehän on oikeastaan tehdä kulttuurista elinvoimaa tämänpäivän ihmisille ja tulevaisuuden yhteiskunnalle" (Taidenäyttely Kansallismuseossa. Miksi?)

"olennainen osa meidän kultturiamme on taidetta" (Taide historian ja nykypäivän tulkkina)

"... Kansallismuseon tehtävähän on aina ollut nimenomaan tarjota meille mahdollisuuksia tutustua kulttuurin erilaisiin olomuotoihin eri aikoihin ja luoda niitä yhteyksiä nykypäivän ja historian välille" (Miksi juuri renessanssi?)

Muistutukseksi  Kansallismuseon lähtökohdasta pätkä senaattori Mechelinin puheesta peruskiven laskemistilaisuudessa (kuten se SWL:ssä raportoitiin 19.6.1906), vahvennukset minun

Nyt on peruskivi laskettu tälle museolle, johon maamme historiallisia, kansa- ja muinaistieteellisiä kokoelmia systemaattiseen järjestykseen asetettuina säilytetään. Pian on kansallismuseomme kohoava tälle graniittiperustukselle, kutsuen nykyisiä ja tulevia sukupolvia astumaan seiniensä sisäpuolelle. Siellä on katse kiintyvä monenlaisiin esineisiin kauvan sitten olleilta ajoilta. Me olemme näkevät työ- ja talouskaluja, pukuja ja aseita, varustuksia ja koristeita sellaisia, joita Suomen asukkaat ovat käyttäneet kansan eri kehityskausina aina harmaasta muinaisuudesta saakka. Tutkijalle on esineiden alkuperä ja tarkoitus johtona historiassa, ja jokaisen tarkkaavan katsojan mielessä on ajatus heräävä nykyisen ja menneen välillä vallitsevasta yhteydestä, esi-isien työstä ja vaivoista, taisteluista, joita he ovat taistelleet, ja kärsimyksistä, joita he ovat kestäneet, siksi kunnes jälkeenpäin, askel askeleelta, pitkien vuosisatojen vieriessä korkeamman kulttuurin leima astuu esiin niiden moninaisten esineiden muodossa, joita uutteruus luo koti- ja yhteiskuntaelämän palvelukseen.

Kansallismuseomme on oleva historiallisen tutkimuksen ahjo, mutta samalla muistotemppeli, missä opitaan kunnioitusta esi-isien töitä kohtaan.