Hänet kirjattiin oppiin vuonna 1783 ja julistettiin kisälliksi 1789. Hän sai mestari- ja porverioikeudet kaupungissa vuonna 1796 ja toimi Helsingissä kuolemaansa saakka, vuoteen 1828.mutta perhetaustansa on selvittämättä. Haku digitoituihin sanomalehtiin kertoo, että perhe asui Hämeenkadun varrella viimeistään vuonna 1822. Rakennus oli kaksikerroksinen ainakin myöhemmän vuokrailmoituksen perusteella.
Pariskunnan esikoinen oli kuollut alle vuoden ikäisenä. Muut tuntemani lapset näkyvät lastenkirjassa 1805-1827. Gustaf Adolfin ura on esitetty Kotivuoren ylioppilasmatrikkelissa. Hänen jälkeensä syntyi Gustava Vilhelmina 13.6.1801. Perheen kuopus Fredrika Sofia kuoli 7.3.1833 keuhkosairauteen kuukautta ennen 24:ttä syntymäpäiväänsä.
 |
| Finlands Allmänna Tidning 10.4.1833 |
Tulkitsin rippikirjan 1856-1869 I sivun 300 niin, että perheestä jäljellä olevat sisarukset Gustaf Adolf ja Gustava Vilhelmina olivat perineet Pukin korttelista tontin 4. Kaivoin kaupunginarkiston digitoinneista kiinteistökortin ja huomasin erehtyneeni.
Mutta minkä rippikirjan sivulle 280 Gustava Vilhelmiina on tämän jälkeen siirretty? Tähän en löytänyt vastausta, mutta sanomalehdet kertoivat kaksi surullista tarinaa. Ensinnäkin tonttia ei ollut myynyt Gustava, sillä hänet oli määrätty "heikkomielisenä" kesällä 1860 veljensä holhoukseen ja heti tämän jälkeen kotonaan pidetty irtaimiston huutokauppa (FAT 28. & 30.7.1860). Sanomalehtihakuni ei kertonut holhouksen purkamisesta eikä kuolemasta.
Siis ei Gustavan kuolemasta. Ilmarisesta 14.4.1871 sain otsikon Surullinen ja merkillinen tapaus alta lukea Gustaf Adolfin lesken itsemurhasta Imatran koskella. Pariskunnalla oli neljä lasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti