maanantai 20. toukokuuta 2013

Naisten työvelvollisuudesta kysymys


Hakusanalla Pori SA-kuvista tuli esiin useita tehdasotoksia, joissa naiset tekivät töitä koneiden äärellä. Esimerkkinä yllä kuva 92525 Rosenlew OY:stä. Lieneekö osa työvelvollisia? Kyseinen teema tuli mieleeni mummojeni poismenon yhteydessä. Toinen mummoistani oli maatalosta eikä hänen olisi periaatteessa pitänyt edes joutua lottakomennukselle kotipitäjän ulkopuolelle. Toista mummoa ei oman kertomuksensa mukaan äiti päästänyt lottakomennukselle. Pienistä vihjeistä päätellen hänet määrättiin (?) lähikaupunkiin töihin, mutta itse hän ei asiaa koskaan maininnut.

Googlaten löytynyt muistelma (jonka tietoja en laittanut ylös, hyi!) antaa ymmärtää, että asiassa oli mieleenpainuvia puolia.
Yksi päivä siinä poliisihommassa oli hankala, kun jouduin olemaan yhdellä suurella koululla ovimiehenä. Siellä oli naisten työvelvollisuus kutsunnat ja naisia oli suuressa salissa ainakin 1000 sinne kutsuttuna. Minun olisi pitänyt päästää niitä naisia aina 10 kerrallaan sisälle toimistoon, mutta niitä ryntäsi välistä 20:kin ja minä pelkäsin saavani siitä moitteita. Jouduin olemaan siinä hommassa koko sen päivän ja seuraavana päivänä oli sitten joku toinen. 
Voisiko mummoni työn laadusta päästä asiakirjojen avulla selville? Arkistolaitoksen Portin teemassa Talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet on kaikenlaista, mutta työvelvollisuus mainittu vain miesten kohdalla, mistä syntyy vaikutelma, ettei naisilla moista olisi ollutkaan. Palautteeseeni Tomi Ahoranta vastasi
Täällä säilytettävässä Naisten Työvalmiusliiton arkistossa on tietoa vapaaehtoisesta työpalvelusta, mutta ehkä työvelvollisina palvelleita naisia koskevia tietoja kannattaisi etsiä myös heidän kotikuntansa arkistosta? Kunnalliset työvelvollisuuslautakunnat käsittelivät yksilötason työvelvollisuuskysymyksiä ja olen Tampereen osalta saanut joskus kaupunginarkistosta tiedon, että lautakunnan arkisto on näissä asioissa tutustuminen arvoinen (ainakin miesten osalta).  
Ei siis varmaa eikä valmista vastausta. Agricolan keskusteluihin laitoin 3.5. aiheesta kysymyksen, johon vastausta ei tätä kirjoittaessa ole tullut. Pääkaupunkiseudun kirjastoilta tuli pitkä, mutta ei kuvin lupaava vastaus. Oma apu, paras apu? Lisätietoa todennäköisesti saisin, jos pääsisin lukemaan Helsingin yliopiston kirjastossa gradua
Salminen, Henna
"Laissa säädetyn rangaistuksen uhalla kutsutaan täten" : naisten työvelvollisuus jatkosodan 1941-1944 aikana / Henna Salminen
Helsinki : Helsingin yliopisto, 2000
107, [7] s.
Pro gradu -työ, Suomen historia
Tähänastiset yritykset epäonnistuneet.

5 kommenttia:

Raimo Parikka kirjoitti...

Kirsi-Maria Hytösen ja Eerika Koskinen-Koiviston artikkelissa Hikeä, naurua ja nokea - naisten kokemuksia tehdastyöstä toisen maailmansodan aikana (kirjassa Kati Launis ja Marko Tikka (toim.) Työväki ja kokemus, Väki Voimakas 2009) käsitellään aihetta kahden sivun verran.

otto kirjoitti...

Työvelvollisista ei tosiaan ole pahemmin tutkimusta tehty, ei naisista eikä miehistä. Kansakunta sodassa kirjasarjan 2. osassa on Erja Sarasteen artikkeli, jossa hieman käsitellään mm. työvelvollisuuskutsuntoja.

Itse kun olen työvoima-asioita tutkinut jatkosodan ajalta, niin se on tullut selville, että työvelvollisia organisoi korkeimmalla tasolla Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö (KYTM) ja sitten paikallisesti kuntien työvoimalautakunnat.

Anneli kirjoitti...

Minulla on tallessa eräälle sukulaiselle kuulunut työvoiman ilmoittautumiskirja. Kannessa lukee, että kirja on pidettävä aina mukana. Lisäksi kansilehdellä on nimi, ammatti, syntymäaika, syntymäpaikka, kotikunta ja asunto-osoite sekä kunnan työvoimalautakunnan leima. Kirja on annettu 26.1.1943 silloin 16-vuotiaalle tytölle.

Sisäsivuilla oli tilaa merkinnöille työnantajasta ja työpaikasta, joiden muutokset piti viipymättä ilmoittaa työvoimalautakunnalle. Takakanteen kirjattiin asunto-osoitteet. Sukulaisellani oli merkintöjä vain ensimmäisellä sivulla.

En tiedä, oliko sukulaiseni osoitettu töihin vai oliko kirja todisteena siitä, että hän oli hankkinut työpaikan.

Luulisin, että työvoimalautakuntien arkistot ovat kuntien arkistoissa.

Nimetön kirjoitti...

Olen jostain syystä puhunut vastauksessani työvelvollisuuslautakunnasta, vaikka tarkoitin Oton ja Annelin mainitsemaa työvoimalautakuntaa. Ensin mainittujakin on näköjään kuitenkin ollut olemassa, ainakin joillain paikkakunnilla.

Oman kokemukseni perusteella KYTM on usein käsitellyt työvelvollisia vain numerotasolla (poikkeuksia toki on), kun taas paikalliset työvoimalautakunnat olisivat käsitelleet yksilöitä yleisemmin nimitasolla.

Tomi Ahoranta

otto kirjoitti...

Työvelvolliset eivät ole nyt jättäneet minua rauhaan. Kävin kansallisarkistossa katselemassa ja oheisen linkin takaa hieman peilauksia Kotijoukkojen esikunnan materiaaleista. Tässä siis kyse puolustusvoimien töihin laiteista työvelvollisista.

http://otonkirja.blogspot.fi/2013/06/tyovelvolliset-arkistossa.html

Vantaan kaupunginarkistoon olen suunnitellut "tutkimusmatkaa". Siellä meinaan on työvoima/työvelvollisuuslautaukunnan arkistot ja olisi erittäin kiinnostavaa nähdä mitä sieltä löytyy ja ei löydy!