Puhuttelun historiaa (2/2)

Karl Gustaf Samuel Suomalainen jatkaa puhuttelusta kirjassaan Suomalaisia Keskusteluja Ajan ratoksi suomenkieltä suosiville Suomen naisille II, josta saamme näkymän sinunkauppojen tekemiselle 1880-luvulla:

"Tyttösten kesken moinen sinuttelemisen liitto solmitaan taputuksilla ja suutelemisilla ja huudahduksilla: kuinka muka se on oikein hirmuisen lystiä nyt! - Miesväki, tuo aina jäykempi puoli ihmissukua, vahvistaa liittonsa kättä lyömällä, joko asiaan kuuluvain kulausten kanssa tahi ilman niitä. - Miesväen ja naisväen välillä näitä liittoja nykyjään solmitaan - missä enää solmitaankaan - miten milloinkin: kumarruksilla ja jalanraapauksilla ja myhäilyillä. Ennen vanhaan semmoisissa tilaisuuksissa suutakin suikattiin, mutta nyt se ei enää käy laatuun. Täti Malén sanoi, ett'ei se ole comme il faut! Ja sen sanottuaan hän kumminkin kertoi, kuinka hän ennen vanhaan Augustillensa - provastille - oli antanut suudelman ihan isossa seurassa. Ja tuota kertoessaan täti punastui ja loi silmät maahan ja provasti myhähti, nousi ylös ja taputti tätiä. "

Pätkä 1900-luvun historiaa lopuksi. Äitini oli 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa esitelty isäni tuolloin jo lähes 90-vuotiaalle isoäidille. Äiti oli iloisesti (mutta varmaankin kohteliaasti) sinutellut ja sitten kauhistunut kun huomasi vanhuksen tyttären (mummoni) teitittelevän äitiään. Eli Kokemäellä oli teitittely 1900-luvulla voimissaan ja minäkin se lapsena opin. Ja sittemmin olen unohtanut.