Tukholman kaupunginmuseon oli viime näkemän/muistaman jälkeen lisätty alkuun tiivis aikajana. Kaikkiin jaksoihin ei kuulunut henkilökohtaista tarinaa, mutta sellainen oli 1600-luvun kohdalla. Tytön äänellä kerrottiin lastenkodin surkeasta ruokatilanteesta. Hän ja ryhmä lapsia onnistui pääsemään Tukholman linnan sisälle ja selittämään asiansa kuningatar Kristiinalle. Mitään hyötyä kyseisestä toimenpiteestä ei tietenkään ollut.
Oma suhteeni Louis de Geeriin on se, että hän toi Ruotsiin ainakin yhdet esivanhempani. Tätä on mielenkiintoista tai ikävää verrata siihen, että De Geer oli vastuussa myös orjien kuljettamisesta Afrikasta Amerikkaan. Monologia kuunnellessa mietin, miltä tuntuisi sukututkimus, jossa päätyisi löytämään todella pahaa tai nykyajan arvoin kyseenalaista toimintaa. Ja vieläpä toimintaa, jolla rakennettu perintö, on hyödyttänyt sukua vuosisatoja.
Niin ja monologista (toivottavasti) opin, että Ruotsissa nimi de Geer lausutaan dö jeer.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti