Pähkinäsaaren rauhan vuosipäivä jäi täällä noteeraamatta ja minun kuplani ulkopuolella meni varmaan monelta kokonaan ohi. Itselleni tuli vastaan kaikenlaista mediaa, jota oli varastossa myös vuoden alun Tieteen päiviltä. Niiden kokoamiseen yhteen innoitti Veli-Pekka Leivon tuore opetusvideo Pähkinäsaaren rauha pähkinänkuoressa (HI5). Kuuntelin sitä hyväksyvästi kunnes Leivo loihi sanomaan "raja on toki kulttuurisesti merkittävä, koska se kuitenkin jossain määrin jakoi Suomea kahteen alueeseen. Erot näkyvät tänäkin päivänä esimerkiksi perinteissä, ruokakulttuurissa ja genetiikassa". Ei näin vaan paremminkin toisin päin.
Elina Salmela on blogitekstissään vuonna 2016 todennut genetiikan osalta, että raja vedettiin alueelle, jossa asutusta oli harvassa eli kontakteja puolin ja toisin vähän. Näin kehittyi varmaankin myös toisistaan eroavat kulttuuripiirit.
Tuoreempaa tutkimusta aiheesta tehdään projektissa Biological evolution and diversification of languages. Vuosipäivän kunniaksi työryhmä, johon kuului myös Salmela, jakoivat tuloksiaan kansankielellä. Käytetyissä materiaaleissa kulttuurien raja ei asettunut aivan samaan paikkaan. Lisää tietoa on vielä tulossa.
Tammikuun Tieteen päivillä pidettiin sessio Pähkinäsaaren rauha 700 vuotta, jonka tallenteesta voi vieläkin kuunnella esitykset
- Professori Jukka Korpela (Itä-Suomen yliopisto): Vuoden 1323 rauha ja myöhempi satu sen rajasta
- Professori Hanna Lappalainen (Itä-Suomen yliopisto): Kuuluuko Pähkinäsaaren rauhan raja vielä suomen kielessä?
- Dosentti Jukka Palo (Helsingin yliopisto/Terveyden ja hyvinvoinnin laitos): Ympäristö, asutushistoria ja geenit: Pähkinäsaaren rauhan rajat veti luonto jo ammoin
- Professori Terhi-Anna Wilska (Jyväskylän yliopisto): Rahan raja? Pähkinäsaaren rauhan raja, moderni kulutus ja varallisuus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti