Maamiehen ystävä 25.5.1844:
Viimeis vuonna 1843 kuletettiin, Tullitietoin jälkeen, Suomenmaahan 274,168 tynnyriä suoloja. Ennen tuotuja oli vuoden alussa 146,734, joista kaikista taas tämän 1844 vuoden alkaissa löytyi 209,764 Tynnyriä. Niinmuodon menetettiin vuonna 1843 Suomessa 211,138 tynnyriä suoloja jotka jaettuna jokaisen hengen päällen tekevät vähilleen 4½ kappaa itsekullenkin. Suurin osa vietiin Viipuriin, nimittäin 63,000 T:ä, sitten Turkuun 43,000, ja Helsingiin 31,000, j. n. e.
Maamiehen ystävä 10.8.1844:
Tulli tietoin jälkeen on vuonna 1843 Suomesta ulos kuletettu ulkomaallen kauppatavarata 2 millionan 368,802 hop. Ruplan edestä; ja ulkomaalta Suomeen tuotu 2 millionan 322,213 hop. Rup. edestä. Maakunnan voitto teki niinmuodon 46,589 hop. Rup. Ulkomaallen vietyistä tavaroista nimitetään: Lautoja ja puutavarata 1 Millionan 23,755 hop. Rup. edestä, Tervaa 335,484, Pikiä 19,531, Potaskaa 28,233, Kuminoita 10,187, Voita 116,290, Kaloja 67,574, Halkoja 45,580, kaikki hopia Ruplaa.
— Suomeen tuotuista: Caffeeta 380,594, Sokurin 479,157, Viinaa, Arakkia ja Rommia 193,265, Tupakkia 34,614, ja Suoloja 547,401, kaikki myös hopia Ruplaa.
Tilastossa yllätti kumina vientituotteena. Vieläkin yllättävämmin verkkohaku tuotti m.m. vuodelta 2019 otsikon "Tiesitkö, että Suomi tuottaa yli neljäsosan koko maailman kuminasta? Pohjois-Pohjanmaa on hyvää aluetta sen viljelylle ja yhä useampi on kiinnostunut kasvista". Wikipedia väittää (tätä kirjoittaessani), että "Kuminan viljely alkoi Suomessa pienimuotoisena 1990-luvulla." Milloinkohan alkoi oikeasti? (Kerron oman vastaukseni elokuussa)
Eugen Hoffersin valokuva Museovirasto CC BY |
- Vahakabinetteja
- Miten lukkariksi päästiin 1840-luvulla. Osa 1, Osa 2
- Hesperian puistossa 1835-1843
- Keisarin Suomeen antamia mitaleita 1843-44
- Vierailulla Ahvenanmaalla
1850-luvun1840-luvun alussa - Kalliolinnan huvila valmistui Helsingin Kaivopuistoon
1 kommentti:
Luontoportti vain vihjailee kuminan pitkästä historiasta:
https://luontoportti.com/t/221/kumina
Lähetä kommentti