.jpg)
Viikonloppuna sosiaalisessa mediassa kiersi Hesarin juttu talvisodan jälkeen tuntemattomien vainajien kasvokuvista tehdystä julkaisusta, jonka tarkoituksena oli saada omaisille tieto kuolemasta. Sama teema tuli sattumalta vastaan Dagligt Allehandassa 3.4.1776. Joku Loviisassa oli ajatellut, että perheenjäsenet haluaisivat tietää armeijan rullista (*) kuoleman tai muun syyn takia poistuneista ja lähetti lehteen vuoden verran nimiä. Vastaavaa formaattia en ole aiemmin nähnyt, joten sekä erikoisuutensa että Suomessa syntyneiden miesten poiminnan puolesta esillepantava.
(*) "Kongl. Skyttiska Regementet" lienee vuosien 1773-1777 Skytten rykmentti, joka tunnetaan monella muullakin nimellä.
Som Soldater likna alla andra människor däri, at de äga Föräldrar, Syskon, Hustrur och Barn, äfwen däri at de wid sin död ej efterlämna något arf; Så upgifwes til efterrättelse följandes afgång wid et enda Compagnie af Kongl. Skyttiska Regementet och Öfwerste-Lieutenants Bataillon, som är förlagd i Lovisa Garnison räknat allenast på et års tid. Dagligt Allehanda1776-04-03
- Elias Grönberg, syntynyt Uudellamaalla, 41-vuotias, kuollut 4.6.1775
- Eric Kandolin, syntynyt Hämeenlinnassa (tai Hämeen läänissä), 34-vuotias, kuollut 2.6.1775
- Eric Sundgren, syntynyt Uudellamaalla, 27-vuotias, kuollut 8.2.1776
- Matts Segerdahl, syntynyt Kymenkartanon läänissä, 39-vuotias, kuollut 19.2.1776
- Petter Willman, syntynyt Savossa, 32-vuotias, kuollut 24.2.1776
- Mats Nyman, syntynyt Uudellamaalla, 38-vuotias, poistettu rullista katselmuksessa 28.7.1775
- Matts Nyholm, syntynyt Uudellamaalla, 35-vuotias, karannut 1.6.1775
1 kommentti:
Linkissä olevat värvätyn rykmentin kirkonkirjat ovat kummallinen juttu. Ainakin Flemingin-Stackelbergin vaiheessa 1780-90-luvuilla rykmentti oli jaettu kahteen pataljoonaan, joista toinen oli ensin sijoitettu Viaporiin ja toinen Loviisaan (Degerbyhyn) ja sitten päinvastoin. Vain toisesta pataljoonasta pidettiin omia kirkonkirjoja. Toisen miehet olivat hajallaan ympäri eteläistä Suomea ja löytyivät asuinseurakuntien kirkonkirjoista, jos löytyivät. Sotahommat olivat ainakin toisessa pataljoonassa rauhan aikana vahvasti osa-aikaisia, ja toimeentulolisää piti saada mistä kukin parhaiten taisi, renkeinä ja vävyinä esimerkiksi. Toisessa taas vaimot ja mahdolliset lapsetkin saattoivat asua varuskunnassa, kun kerran kirkonkirjoja siellä perheittäin pidettiin. Osaisiko joku selittää, miksi näin epäjohdonmukaisesti meneteltiin?
Lähetä kommentti