Digitoituja kirjoja on ollut verkossa 1990-luvulta alkaen. Gutenberg.org aloitti pelkällä tekstillä, mikä on silloiset tiedonsiirtoyhteydet ja tietokoneet huomioon ottaen ymmärrettävää. Myöhemmin tiedostoihin poimittiin kuvia ja lisättiin sivunumeroita. Koska tekniikka on edelleen läpinäkyvää ja tunnen kirjojen vapaaehtoistyöhön perustuvan tuotantoprosessin, todennäköisesti uskaltaisin viitata sivun tarkuudella. Mutta mieluiten kaivaisin esille vaikkapa Googlen digitoiman fyysisen kirjan, josta voisi "varmistaa" painoksen ja sivutuksen.
Googlen digitoimien kirjojen heikkous on (tietenkin) se, että haut perustuvat koneellisesti tunnistettuun tekstiin. Tätä on yrittänyt paikata vuodesta 1992 Projekt Runeberg, jossa käyttäjillä on oikolukumahdollisuus. Tai on ollut. Viimeisimmät yritykseni johtivat virheilmoitussivulle, eikä sähköpostiosoite ole reagoinut ilmoitukseeni.
Projekt Runebergin tontille Ruotsissa tuli paljon tyylikkäämmän ja modernimman näköinen Litteraturbanken. Olen käyttänyt sivustoa perustamisesta alkaen, mutta en - ennen eilistä - ole pysähtynyt miettimään kirjojen muotoa sivustolla. Osa kirjoista, kuten Lewenhauptin Karl XII:s officerare. Biografiska anteckningar (1920), on sivujen kuvia. Haku näistä on koneellisen tekstintunnistuksen varassa ja (kuten liian myöhään havaitsin) ei pelitä fraktuuran kanssa ollenkaan tai ei ainakaan huomattavasti.
Mutta toisista kirjoista, kuten eilen tarvitsemastani Erik Gustaf Geijerin muistelmasta, on tuotettu "e-teksti". Se antoi vaikutelman alkuperöisen sivutuksen säilyttämisestä, mutta luottamukseni oli niin vähäinen, että hain saman painoksen Googlelta. Sivutus täsmäsi, mutta luotanko tulevaisuudessakaan?
Jaa, mitäkö Geijer tiesi kertoa? Että, kun hän vuonna 1803 maaseudulla kaipasi sanomalehdestä tiettyä ilmoitusta. Pitäjän lehdet päätyivät pappilaan, joten Geijer lähti sinne kysymään tallella olevia numeroita. Pappi kaivoi pöytälaatikosta juustonkuorien ja leivänpalojen joukosta jokseenkin täydellisen pinkan. (Tämähän on kymmenen vuotta tutkimusaikani jälkeen ja vain yhden pitäjän tilanne, mutta "Man tager vad man haver", kuten kuuluisan kaimani väitetään sanoneen.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti