Maanantaina saamani artikkelin vertaisarviot johdattivat lukemaan Kustaa H. J. Vilkunan kirjaa Katse menneisyyden ihmiseen. Valta ja aineettomat elinolot 1500-1850 (2010). Selvittyäni siitä häpeästä, etten ollut älynnyt avata hyllyssäni ollutta kirjaa artikkelia kirjoittaessani, mieleen palasi väikkärini teko, sillä sivulla 155 Petter Schäferin kohdalla Vilkuna toteaa: "kirjoitettiinpa jopa aviiseissa juuri tuosta samasta skoonelaisesta seitsemän vuoden ajan paastonneesta Ester Jönsdotterista jumalisena oikkuna."
Syytä ottaa hyllystä Matti Piispan toimittama Minä Pietar ja minä Anna (2000), jossa ei valitettavasti ole sen paremmin henkilö- kuin asiahakemistoakaan. Selaillen ja silmäillen löytyivät seuraavat aviisit
kesäkuu 1711: Lijfmanin muori, Anna L. Roskamp lähetti präntätyn tiedon - 1 1/2 arkkia - Ester Jönsintyttärestä Skånista, siitä suuresta Jumalan ihmeestä hänen kanssansa: on ilman ruokaa ja unta elänyt 7 vuotta; ja on kuollut 1711. Aviisit siitä 16.5. niin sanovat. (s. 75)
19.8.1712: Sain inspektorin aviisit, kaksi, - dateeraus: Högfors, 12.8. -, että vihollinen, venäläinen 20 000:en kanssa uhkaa sisällangeta (hyökätä) koko maahan ja kaikki hävittää: lapset ja ijälliset tappaa, keski-ijälliset ja nuoret poisviedä. (s. 161)
11.10.1712: Aktuaariuksen muori [...] sanoi ihmeellistä, että sisarenpoika, C. A. Hasselqvist, on sanonut aviisin kanssa tulleen: raskas rutto olevan Ruotsin taakka, juur tarttuvainen ja myrkillinen tauti kaikkein pahimmasta lajista.(s. 211)
Piispa on sanastossaan selittänyt sanan aviisi sanomalehdeksi (s. 260). Sama tulkinta tuli mieleen Vilkunan tekstistä ja herätti mielenkiintoni. Mutta tuotiinko vankeudessa istuvalle Petter Schäferille Posttidningareja? Ja julkaistiinko niissä mainittuja uutisia?
Molemmat ovat mahdollisuuksien rajoissa. Selailu palautti mieleen Schäferin käsissä päivittäin pyörineet paperit, joita hän sai ja lähetti. Ja Posttidningarissa oli tähän(kin) aikaan satunnaisesti kotimaanuutisia. (Aiheesta lisää kuun lopulla 1500- ja 1600-lukujen tutkimuspäivillä esityksessäni "Kotimaan uutisointi 1600-luvun lopun Posttidningarissa")
Mutta (kuten olen tullut katkerasti useaan otteeseen huomanneeksi) sanat avis ja tidning tarkoittivat painetun sanomalehden lisäksi tiedonantoa ja uutista. Joita voitiin välittää suullisesti, yksityisviestein ja käsinkirjoitetuin sanomalehdin.
Kesäkuussa 1711 Schäferin saama puolentoista arkin "präntätty tieto" voisi olla Ester Jönsdotterista julkaistu arkkipainate (*) . Tieto Esterin kuolemasta on Wikipedian ja Grimbergin mukaan väärä. Ester ehti tavata vielä Kaarle XII:n, joka 16.5.1711 julkaistun Posttidningarin mukaan oli hyvässä kunnossa vasta tekemässä lähtöä Benderistä. (**) Seuraavassa numerossa on tiedotusta Suomesta ja päivitystä kuninkaasta, mutta ei sanaakaan Esteristä. Selasin tuloksetta toukokuun alun sekä kesäkuun numerot ja uskallan väittää, että mainitun päivämäärän osuminen PT:n ilmestymiseen oli sattumaa ja Schäferin saama avis on tiedonanto sanomalehden sijaan.
.jpg)
Joten en yllättynyt kun syksyn 1712 lehdistä ei löytynyt viimeisen aviisimaininnan ruttosanomaa.
P. S. Joidenkin mielestä pitäisi tehdä vain yhtä asiaa kerrallaan. Olen totisesti eri mieltä. Schäferin päiväkirjaa selatessa löytyi hyvää materiaalia sukukirjaan, jonka toivottavasti vielä joskus saan kirjoitettua. Aikomusta vuodesta jo 2007.
(*) Sanfärdig berättelse huru en ung piga i Skåne Ester Jönsdotter benämnd uti Nårra Åbys socken tre mihl ifrån Malmö hafwer nu på siunde åhret lefwat utan den aldraringaste mat eller dryck (Lund 1710) & Sanferdig Berettelse huru en Ung Piga i Skåne Esther Jönsdotter Try mil ifrå Malmö uti Norre Åby hafwer uti samfelte Sex åhr Lefwat utan mat (Skara 1710)
(**) Tekstihaku 'dryck' toi esiin Malmöstä lähetetyn Ester-sanoman, joka ilmestyi Posttidningarissa 11.8.1713. Ester oli tuolloin elossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti