keskiviikko 17. marraskuuta 2021

Täydennysosia

1) Taannoinen 1700-luvun virtuaalikonffa palautti mieleen Anna Maria Lenngrenin, jonka runoista aikaisemmin oli viehättänyt entisaikaa humorisesti kaipaava. Tämä ikiaikainen teema tuli vastaan SLS:n somepäivityksessä, jossa tehtiin nosto Topeliuksen kertomuksesta Hertiginnan af Finland (SLS ja Litteraturbanken). Kyseinen aloitus puuttuu suomennoksesta Talvi-iltain tarinoissa 3, joten alkuperäisellä kielellä  

Jag mins så väl min gamla mormor, hvars ungdom inföll vid pass under 88 års krig [Gustav III:s krig 1788-1790]; hon brukade, med all sin godsinthet, bannas ibland på hvad hon kallade nutidens förvända seder, och glömde då aldrig att prisa den gamla goda tiden, då allt var mycket bättre och gladare, mycket enklare och trefligare än nu; då man steg upp klockan 5, åt middag klockan 12, gick på kaffe klockan 2 och skildes klockan 7, för att, efter en stadig aftonvard vid sittande bord, gå klockan 8 till hvila i sängar med sparlakan. Ack ja, då visste man ej af nattlopp, polkor och sodavatten; vakade man, så skedde det i all anständighet en midsommarnatt; kom man till dansgille, så turade man om med den grandiösa menuetten och den raska polskan; drack man, så – ja, då drack man sötöl och kaffe på bit, hälften på råg och en fjerdedel på cichoria." 

Kustaa III:n hallinnon alkuajan kuva Carl Larssonin kirjasta Svenska kvinnan genom seklen (1907)

2) Arkistoyhdistykselle pitämästäni esityksen blogilyhennelmän jakoon Twitterissä tuli Kansallisarkistolta kommentti:

Digitaaliarkiston suorien linkkien käyttötarve on meillä Kansallisarkistossa hyvin tiedossa, ja uuteen Astiaan ollaan parhaillaan toteuttamassa uudelleenohjausta näille linkeille.

Erittäin hyvä uutinen - valitettuani asiasta jo kai lähes 10 vuotta. Jään siis jännityksellä odottamaan a) sitä, tuleeko Astian uusi versio verkkoon tämän vuoden puolella ja b) sitä, toimiiko linkkien uudelleenohjaus. 

3) Kun kirjoitin Kahvi-Maijasta, joka oli "Myös yliopiston jäsen", olisin toivonut löytäväni suorempia lähteitä. Töölöä hakiessani Ernst Laguksen toimittamassa kirjassa En gammal akademisk släkt enligt familjebrev, tuli silmille sivulla 85 syksyllä 1837 meno kahvilaan: "Den ena divisionen, varibland jag var, gick till kaffe-Maja"

4) Leikkaamani ja liimaamani pilapiirroksen päähenkilö Constance Ullner on viime aikoina näkynyt verkossa.

Sara Vatanen kirjoitti blogitekstin Constance Ullner – eläinsuojelija sadan vuoden takaa. Yleisradio on tehnyt puheeseen ja kuviin perustuvan sivun Paheksuttu, tupakkaa ketjussa polttanut Constance Ullner oli Suomen ensimmäisiä eläinoikeusaktivisteja, joka liittyy sarjaan Legendaariset lintututkijat, jonka kuudes jakso on Constance Ullner (1856-1926)- sulkamuodin rohkea vastustaja. Minna Pyykön maailman jakso on otsikoitu lähes samoin: Sulkahattumuodin kiivas vastustaja Constance Ullner.

Ruotsissa on digitoitu Ullnerin runokokoelma Julklapps rim / af osäker rimmare, 1881

5) Aikojen alussa etsin sanomalehdistä kansakoulujen äänimaailmaa eli urkuharmonien historiaa. Äskettäin Satu Sorvali oli myös Urkuharmonin jäljillä – E. Mäkisen tehdas 140 vuotta.

6) Suomen ruhtinattaren suomennokseen palaten, siitä puuttuu myös kokonaan alkuosan kuvaus hattujen sodasta, joka on perusteellisimpia löytämiäni ja sisältää jopa Helsingissä nähdyt kamelit. Nämä näin samoissa teksteissä, joista Töölön historian merkeissä hain kasakkakenraali Krasnahukia

Knappt stod armén i sitt läger, innan kosacker och husarer visade sig på Esbo sidan. Major Schauman, som med 100 dragoner af lifregementet var utsänd på Bemböle vägen att rekognoscera, stötte d. 12 Augusti vid postgården på 6 fanor kosacker och dref dem, efter en kort, men het strid, tillbaka. Här stupade brigadieren Krasnascheff, en 70 års gubbe, vildsint till lynnet, sade man, men tapper och rask som en yngling. Betäckt af ärr, fick han nu en kula i halsen och tre värjstygn i lifvet. Major Schauman, sade man, hade gjort det löfte att aldrig begära eller gifva pardon, dref Krasnascheff i ett kärr och lät nedstöta honom33). Brigadierens lik blef följande dagen på Ryssarnes begäran utlefvereradt och fördes under stor ståt med kameler till fiendens läger.

Kommenteissa näkyy, että kameleista oli tätä ennen kirjoittanut minulle tuntematon Tiburtius kirjassa Historia om Finska kriget 1741 och 1742, joka on digitoitu ainakin Saksassa.

Ei kommentteja: