perjantai 18. joulukuuta 2020

Tapahtui sähköpostilaatikossani ja Kansalliskirjastossa

Minä lähetin sähköpostia Kansalliskirjastolle:

Helsingin pelin kolmas painos (lauta+ohjeet) osoittautui todella mielenkiintoiseksi. Onko niin, että aiempien pelilautojen ohjevihkoja ei ole, vai onko ne jätetty jostain muusta syystä digitoimatta? Pikaisesti katsottuna laudan 2. painos on hailakoita värejä lukuunottamatta kolmatta vastaava, mutta ensimmäisessä painoksessa kuva-aiheet ovat paikoin aivan muuta ja niin kryptisiä, että selostukselle olisi tarvetta.

Kansalliskirjastosta vastattiin:

valitettavasti ensimmäisen painoksen ohjeita ei meillä ole ja siksi niitä ei myöskään ole voitu digitoida. Vanhempien pelien osalta tällaisia valitettavia puutteita kokoelmissamme on, kun ollaan saatu näitä vähän eri reittejä milloin mistäkin.

Minä kuittasin:

kiitos vastauksesta, joka oli paras mahdollinen digitointikäytäntöjenne suhteen.

(Joku teillä on varmaan huomannut, että tallessa olevassa ohjevihkossa ruutuun 30 on teksti "Yliopiston kirjastoa saa katsoa maksutta. Siinä on kaikki, mikä vaan joskus on painettu Suomessa. Niin on siinä esimerkiksi ensimäinen ja toinen painos Helsingin peliä, Maapallon ympäri 80 minuutissa, ynnä äärettömän paljon muuta.")

Ja luulin viestinnän jo loppuneen, mutta Kansalliskirjastosta minulle:

kohtaan 30 vähän viitaten selviteltiin tätä lisää ja ensimmäisen painoksen ohjeet löytyykin kokoelmistamme. Tosin toisin kuin laudat niin ohjeet ovat lahjoituskokoelmassa. Etsimme nyt ensimmäisenä ohjeet sieltä ja digitoimme ne, niin saadaan ensimmäinen painoskin pelattavaksi ja kunnolla tutkittavaksi. Aikataulua en vielä uskalla luvata, mutta voin hihkaista, kun homma on hoidettu.

Ja seuraavana päivänä:

tämä sujuikin lopulta varsin vikkelään. Ohjeet löytyivät, ne on skannattu ja digitoitu ja Doriaan ladattu. Laadultaan skannaus on heikkotasoisempi kuin kolmannen painoksen, minkä vuoksi todennäköisesti tehdään vielä uusi skannaus myöhemmin ja ohjetiedosto päivitetään, mutta jos haluat jo nyt ohjeisiin tutustua, niin se onnistuu kyllä.

Lukekaa ääneen ja toistakaa ainakin kolme kertaa: Se, että jotain ei ole digitaalisena verkossa, ei tarkoita aina sitä, että sitä jotain ei ole olemassa. 

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tuo viimeinen tosiasia tuli "keksittyä", kun etsin Suomen Virallisen lehden nimenmuutoslisälehtiä. Nuo nimenmuutoslehtisethän ilmestyivät kolmen peräkkäisen numeron liitteenä, sekä suomen- että ruotsinkielisessä lehdessä. Eli siis sama lehtinen on ilmestynyt yhteensä 6 kertaa. Digitoiduista lehdistä lisälehtiset löytyvät 0-2 kappaleena.

Kyselyjen jälkeen selvisi syy: kansalliskirjasto on digitoinut (tietenkin!) vain ne lehdet, mitä heillä on arkistossaan.

Onneksi SSS:n nimenmuutostietokannan tekijöillä on ollut käytössään myös kevään 1907 lisälehti, jota ei kansalliskirjastolla ole lainkaan (ja onneksi kyseinen tietokanta oli joskus julkinen).

Risto Niinikoski kirjoitti...

Tästä Helsinki-pelistä pitäisi saada uusintapainos ensi Jouluksi. Siinä olisi loistava joululahja kaikille pääkaupunkiseudun lapsiperheille.

Olisi minulla kysymyskin. paljon käytetään termiä alustalainen, vielä 1900-luvullakin. Oma tulkintani on, että manttaalitalojen alueella asuva tilaton väki, kuten rengit, torpparit , mäkitupalaiset, muonamiehet ja päiväläiset ovat alustalaisia.

Irtolaisväki oli sitten erikseen, he eivät kuuluneet kenenkään alustalle.

Kiitokset hienosta blogista, jota seuraan säännöllisesti. Olenhan itsekin luultavasti Eskolan jälkeläisiä, Limnellin sukuhaaraa.