torstai 30. elokuuta 2018

Täydennysosia


1) Testatessani pari vuotta sitten aikuislukion oppituntia se tulkattiin viittomakielelle ja lopun yleisökysymyksenä oli kuurojen osallistuminen viime sotiimme. Luennoitsija ei osannut vastata. Nyt elokuussa FB:n kuurojen historia -ryhmässä oli luettelo 10 Lapin sotaan vapaaehtoisena osallistuneesta kuurosta. Käydyssä keskustelussa mainittiin myös linnoitustöissä olleita sekä Kansa taisteli -lehdessä 12/1967 (pdf) julkaistu Reino Karhusen artikkeli Averin - kuuro sotilas. Talvisodan vapaaehtoinen, epävirallisesti.

2) Viime viikonloppuna oli venetsialaisten aika. Ennen kuin ehdin työntämään tekstiäni vuodelta 2015 esille ja kehumaan Helsingin aloittaneen juhlinnan, eteeni tuli Ylen juttu vuodelta 2013, jota en blogitekstiä kirjoittaessani ollut löytänyt. Helsingin oli minua ennen nostanut esiin K.H.Renlundin museon arkistoassistentti Merja Passoja, jolta artikkelissa on lainaus "1840-luvulla kreivi Musin-Puškinin tiedetään järjestäneen venetsialaisia Helsingin Meilahdessa nimellä Fete Venete."

3) Armeijan ruuasta jatkosodasta jaoin muistitietoa, mutta siitä on myös tutkimusta eli Anneli Pranttilan väitöskirja "Rintamamiesten muonitus Suomessa sotavuosina 1939–1945" (2006),  jota kiitettävästi linkitettiinkin viime viikon keskustelun aikana.

4) Pääsin käymään Rikosmuseossa syksyllä 2015. Tuoreessa Kalmistopiirin jutussa Sofia Paasikivi kertoo museon ihmisjäänteistä.

5) Tekstiini Kansallismuseon arkuista siellä työskentelevä museoammattilainen Hanna Forssell totesi "Kiinnostavia tietoja ja Salomon Wilskman oli tosiaan mielenkiintoinen persoona! Arkut ovat vanhaa näyttelyä ja pian alkavan uudistamisen yhteydessä varmasti mietitään miten laajat esinetiedot olisivat parhaiten kaikille saatavilla, esim. Finnassa kuten esihistorian näyttelyssä." Uskaltaisinkohan testata esihistorian näyttelyn uudelleen nyt kun esinetietojen pitäisi olla Finnassa....

6) Kirjoittaessani ksylografeista jätin mainitsematta, että tottakai puupiirroslaattoja tetiin Suomessa jo ennen 1800-lukua. Näistähän voi lukea Anna Perälän kirjasta Tiedon ja taidon kuvat : Suomalaisten painotuotteiden puupiirrokset ja niiden tekijät 1647-1713. Aiheesta varhaisilta ajoilta on myös tullut tällä väliin eteen ulkomailta videot Isaac Newton's Woodblocks - Objectivity #178 ja Inside the Collection: A best-selling book and a 16th-century woodblock

7) Kuvituksena yllä on Hugo Simbergin Guido-pojalleen tekemiä ex libriksiä Kansallisgallerian kokoelmista. Löysin ne helmikuusta 2017 Twitterissä pyörineeltä @taidebot-tililtä. Sieltä kerrottiin (ylläpitäjä Petri Pusan toimesta) 21.8.2018
"Taidebot ei ole enää kesällä saanut selville taiteilijan nimeä aiemmin toimineella kyselyllä. Miksi näin? Kysytty palvelun tarjoajalta. Miksi teoksen tietojen yhteydessä ei ole suoraan taiteilijan nimeä selkokielisessä muodossa? Niinpä."
Ja 26.8.2018 "Taidebot on ajettu alas ainakin toistaiseksi. Järkevän sisällön tuottaminen on liian työlästä monessakin mielessä erityisesti kun vertaa täysin omatoimisiin valokuvabotteihin kuten @signebrander tai @helsinkikuvaa."

Aineiston avaaminen ei ole pelkän lisenssin esiin läiskäisyä. Mistä puheen ollen...

8) Edellisissä täydennysosissa nipottamiini Hotelli- ja ravintolamuseon ruokalistakuviin sain Finnan puolesta pari päivää myöhemmin (syy ja seuraus?) vastauksen "Hotelli- ja ravintolamuseosta kerrotaan, että kyseinen aineisto on yksi ensimmäisistä, joita HRM on Finnaan aikoinaan tuonut. Paitsi että Finna on tässä ajassa kehittynyt paljon, myös HRM:n luettelointikäytännöt ovat sittemmin tarkentuneet. Edelleen ruokalistat ovat kuitenkin haasteellisia luetteloida, sillä käytössä oleva kokoelmanhallintajärjestelmä Musketti ei tue riittävästi arkistoaineistojen luettelointia. Niinpä museo luetteloi ne esineiksi ja ajoitus laitetaan esim. kontekstitietoihin. Selvitämme museon kanssa, miten aineistotietojen näkyvyyttä Finnassa voisi jatkossa parantaa. Kannustamme myös tarjoamaan aineistoista aina mahdollisimman hyvälaatuiset kuvat, mutta usein Finnassa näytettävien kuvien laadun parantaminen edellyttäisi museoilta melkoisesti lisätyötä ja käy siksi hitaasti kertaalleen jo julkaistujen aineistojen osalta."

2 kommenttia:

Alex Snellman kirjoitti...

Näin Anders Ramsay muistelmissaan Muistoja lapsen ja hopeahapsen (1904–1907) 1987, s. 134:

Niinpä muistettiin vielä kauan jälkeenpäin kreivitär Mussin-Puškinin, joka syntyjään oli Stjernvall, kesällä 1840 Meilahden tilalla järjestämät ”fête champetre”, ulkoilmajuhla, ja ”fête venetienne”, venetsialainen ilta, jotka hienostuneessa loisteliaisuudessa, aistikkuudessa ja eleganssissa ylittivät kaiken meillä sitä ennen nähdyn. Muun ohella ihailtiin pientä keinotekoista saarta, jonka palmujen katveessa lauloi ja tanssi Pietarista varta vasten tuotettu mustalaisseurue. Vapaaherra A[ugust]. Mannerheim aikoi soutaa saareen pienellä kanootilla, joka kuitenkin matalassa rannassa jo lähdössä kaatui. Täten hieno vapaaherra sai, kuten sanottiin, tilaisuuden esiintyä loppuillan mielikuvituksellisessa, ”täysin improvisoidussa juhla-asussa”.

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Kiitos Alex! Pitänee lukea Ramsay uudelleen, kun tuo(kaan) ei ole vuosia sitten sen vertaa kiinnostanut, että olisi jäänyt mieleen.