Claes Jacob Hohenthalin kuollessa vuonna 1790 vaimonsa ja 11-vuotias tyttärensä asuivat Uudessakaarlepyyssä jossain viinanpolttimon tienoilla. (Sijainti ja paljon mielenkiintoista lisätietoa tällä sivulla.) Talouteen kuului myös vaimon sisko. Rippikirja 1788-94 s. 106 kertoo naisten muutosta Munsalaan, jossa puolestaan rippikirja 1786-92 s. 47 todistaa asettumisesta Munsalan kylään ilmeisesti talon Puss maille. Usein olen suositellut tilattomien maantieteelliseen sijoitukseen henkikirjoja, joten nielenpä omaa lääkettäni ja totean, että tila onkin Trött (1791 (9524:130), 1793 (9532:151), 1795 (9542:130), 1796 (9547:130), 1797 (9553:143), 1798 (9560:143), 1799 (9568:153), 1801 (9582:153), 1802 (9591:157), 1803 (9598:182), 1804 (9605:180)).
Trött, vaikka sarjan kanssa päällekkäisessä rippikirjassa 1798-1803 n:o 27 naiset on merkitty Munsalan kylän Flakabackan sivulle. Kumpaa uskoa? Trött on ja pysyy vielä uudella asettelulla kirjatussa vuoden 1805 henkikirjassa (9612:238). Ja ettei syytettäisi slarvauksesta myös vuonna 1807 (9624:267).
Ei ainakaan vaikuta siltä, että triolla olisi joku erityinen suhde yhden talon isäntäväkeen.
Vuonna 1810 aloitetussa rippikirjassa 1810-16 naiset on merkitty Munsalan Ohlsbrännosin tilalle, mutta Anna Gustavan ja äitinsä kohdalle on merkitty lähtö Veteliin. Siellä oli kuollut Anna Gustavan veljen vaimo ja apua tarvittiin lasten ja talouden hoitoon. Anna Gustava ja äitinsä ovat Laasasen puustellissa vuodesta 1813 rippikirjoissa 1809-15 s. 42 ja 1816-22 s. 41. Kummallakaan ei ole merkintää poismuutosta, mutta ilmiselvästi sen aika on tullut kun Anna Gustavan veli solmi uuden avioliiton 21.6.1822.
Anna Gustava yritti tässä vaiheessa itsenäisempää elämää ja löytyy Kokkolan kirjainsivulta 186 rippikirjassa 1820-1830. Tämä lienee ollut lyhyt vaihe, sillä vuoden 1822 aikana hän muutti Vöyrin varapastorin talouteen tai ainakin tämän rippikirjasivulle 1819-1825 s. 257. Varapastorin rouva kuului samaan von Essen -sukuun kuin Anna Gustavan tädin aviomies, mutta sukulaissuhteensa ei ollut niin läheinen, että selittäisi tämän sijoittautumisen, joka kesti vuoteen 1825. Rippikirjassa 1824-30 s. 46 Anna Gustava on äitinsä kanssa Munsalan kappalaisen sivulla.
Anna Gustavan täti oli jäänyt asumaan Munsalaan ja ainakin rippikirjan 1817-23 mukaan Ohlsbrännosin tilalle, joka merkittiin myös viimeiseksi asuinpaikakseen hautausmerkintäänsä. Sen mukaan tämä kaivosinsinöörin tytär oli kuollut 10.5.1824 ruotuvaivaisena. 1700-luvun puolelta minulla on käsitys, ettei säätyläisiä otettu köyhäinhoidon piiriin, mutta tässä näin.
Anna Gustavan äidin kuollessa 24.11.1826 merkintää ruotuvaivaisuudesta ei tehty.
Yksin jäänyt, nyt 49-vuotias Anna Gustava ei muuttanut veljensä, velipuolensa tai muunkaan sukulaisen luo. Hän yritti saada valtiolta rahaa isänsä sotilasuralla 1828, mutta epäonnistui. Hän ei kuollut vuonna 1835, kuten Bergholmin sukukirja väittää. Hän on Munsalan rippikirjoissa Munsalan kylässä 1845-53 s. 267 Gästgifvarsin sivulla, 1845-1853 s. 315 Backin sivulla ja 1854-1860 s. 480 Gästgifvarsissa, jossa Anna Gustava kuoli, kuten Finlands Allmänna Tidning 2.10.1856 todistaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti