Sukujuurien kiillotus ja kultaus

Kuten Sukukirjan ainesten yhteydessä tuli todettua suomalaisen Hohenthalien suvun perinteenä on ollut esittää suku mahdollisimman aatelisena ja fiininä. Yhtenä todisteena tästä on hallussani oleva sinikopio 1930-luvulla piirretystä sukutaulusta, johon on m.m. liitetty kuva ruotsalaisen Schildt-aatelissuvun vaakunasta. Mitään todisteita Joachim Hohenthalin vaimon kuulumisesta sukuun ei koskaan ollut, mutta voiko muu olla mahdollistakaan, kun nimensä kerran on Schildt... Veikkaan, että SSH-kirjani esitämä totuus polveutumisesta katuväkivaltaa harjoittaneista saksalaisista maahanmuuttajista ei tule saamaan suurta suosiota.

Perinteen alkuna voi pitää sitä, että Pommerista Suomeen 1760-luvulla muuttaneet sisarukset Marianna ja Claes Jacob Hohenthal esiintyvät toisinaan lähteissä von Hohenthaleina. Kun Saksassa on vuonna 1717 aateloitu suku von Hohenthal, on ymmärrettävästi sukututkimuksen alkuaikoina tähän tehty linkki, joka ei kuitenkaan ole mitenkään perusteltavissa. Von Hohenthalit olivat vielä Hohmaneja, kun Suomen Hohenthalien esi-isät Hohenthaleja (eri kirjoitusmuotoineen).

Mutta onko joskus ollut "Tukholman linnan palossa" hävinnyt aateliskirja, jolla Hohenthalit olisi nostettu aatelissäätyyn? Tällaistakin on esitetty. Itse pidin moista erittäin epätodennäköisenä jo vuonna 2007 kirjoittaessani ensimmäistä Hohenthal-kirjaani. Mutta mahdolliset uudet "von"-todisteet ovat ainoa asia, joista minulta on SSH-projektin puitteissa kyselty, joten ilmeisesti tarvitaan jotain kättä pidempää.

Onneksi 11 vuoden aikana olen oppinut jotain. 1700-luvun lähde, jossa säädyt on selvästi eroteltu toisistaan on läänintilien verifikaatit. Pienen ähellyksen jälkeen minulla oli esillä vuodelta 1774 tili 9471, jonka aukeamalla 796-797 näkyy Korsholman pohjoisen kihlakunnan vähäinen aatelisto ja aukeamalla 820-821 luutnantti Hohenthalin talous säätyläisten joukossa.

No, uskovaisille ei tämäkään tietenkään riitä, varsinkaan kun Hohenthalin loppuelämän ajalta Vaasan läänistä puuttuvat kaikki tilit. Mutta minä puolestani en hyväksy aatelisuuden "todisteeksi" omatoimista nimenmuokkausta ja vaakunakuvalla varustetun sormuksen hankintaa.

Nimenmuutoksista puheenollen kommentti lehdestä Ampiainen 24-25/1920

Mistä lie Ampiaisen toimittaja keksinyt puolalaisuuden? Veli Gunnar, joka esiintyi sanomalehdissä von Hohenthalina jo Venäjän vallan aikaan, ei SVL:ssä 21.8.1920 julkaistussa nimenmuutosilmoituksessa

vedonnut aatelisuuteen vaan nimikäytäntöön sata vuotta aiemmin. Mikä pitääkin paikkansa, tavallaan. Veli Gunnarin tuolloin elänyt isoisän isä kersantti Johan Arvid Bogislaus on Lohtajan kirjonkirjoissa ja armeijan rullassa 1794 pelkkä Hohenthal, mutta raastuvanoikeudessa 1792 omakätisesti ja velipuolensa kanssa vuoden 1805 rullassa "v. Hohenthal".

Ampiainen ei ollut ainoa nimenmuutosta pistellyt. Esimerkiksi Maaseudussa kirjoitettiin 27.11.1920

Mutta, jos sukulaiset haluavat jotain ihan oikeasti kiiltävää, niin Allers krönikasta 25/1928 voi lukea miten Veli Gunnar kävi treffaamassa leskikeisarinnaa Tanskanmaalla.