Projektissani hyödynsin niistä vain kantaa Befolkningen i Sverige 1860-1930. Nimihaulla pääsin suoraan 1900-luvun alun rippikirjan sivulle, kuten edeltävänä aikana Suomessa FamilySearchin haussa. Eli erinomaisen hyödyllistä, jos on tuolta ajalta haettavaa. Huvikseni tarkistin, että maassa ei tuohon aikaan ollut yhtään Hohenthalia.
Hohenthaleja ei myöskään ollut kannassa Värnpliktskort. AD:n blogitekstin mukaan kantakortit ovat olleet digitoituina jo jonkin aikaan, mutta tämä hakemisto vuosina 1902-1941 asepalveluksensa suorittaneisiin on suhteellisen uusi. Jos haussa on 1881-1921 syntynyt mies, niin voi hyvinkin löytyä.
Arveluni perustuu siihen, että kannasta Sveriges befolkning 1950 löytyy kolme viimeistään vuonna 1949 Ruotsissa kirjoilla ollutta sopivan ikäistä veljestä äitinsä kanssa. Äiti oli ottanut tyttönimensä käyttöön, joten sukulaisuussuhteet piti tarkistaa verkon sukutaulusta. Ilmeisesti tietokanta perustuu henkiveron tapaiseen ja tarjoaa henkilöstä syntymäajan, siviilisäädyn, ammattinimikkeen, osoitteen ja muut talouden henkilöt.
Vastaava kanta on vuodelta 1960, joten löydettävissä ovat varhaisimmat Suomesta työn perässä muuttaneet. Joita Hohenthaleissa näyttäisi olevan jo vuonna 1950. Tulkintoja ja arvailuja olisi hauska tehdä, mutta sisäistettyäni suomalaisen henkilörekisterikäytännön tulkitsen luoneeni laittoman henkilörekisterin keräämällä ja järjestämällä tulokseni yhteen tiedostoon. Joten en uskalla siihen nyt koskea.
Mutta otetaan esimerkiksi todenäköisesti ensimmäinen Ruotsiin "palannut" Hohenthal eli lapseton Veli Gunnar, jonka kuolemasta on aikaa. Oman todistuksensa mukaan hän souti Ruotsin puolelle lokakuussa 1944 ja oli Tukholmassa m.m. kattojen lumenluojana (64+ -vuotiaana!).
Sveriges befolkning 1950 kertoo, että Veli Gunnar oli mennyt naimisiin 2.5.1920, muuttanut Ruotsiin 1945 ja asui Tukholmassa osoitteessa Kungslippan 20. Taloudessaan ei ollut muita. Ulkopuolisella tiedolla tai avioitumispäivällä arvailemalla samasta kannasta löytyy tieto, että vaimonsa Natalia asui Göteborgissa eli suunnilleen niin kaukana miehestään kuin Lappiin lähtemättä pääsee. Kummallekaan ei ole merkitty mitään titteliä.
Vuonna 1960 Tukholmassa asuvan Veli Gunnarin kansalaisuus on edelleen Suomen vaikka sukuyhdistyksen sivun jutussa sanotaan hänen ottaneen Ruotsin kansalaisuuden 1952. Nyt tittelikseen on merkitty eversti vaikka hän oli eronnut Suomen armeijasta jo yli 30 vuotta aiemmin. Vaimonsa asui edelleen Göteborgissa.
Yksittäistä hakua varten AD on kallis, mutta jos isommassa jälkipolvitutkimuksessa on varhaisia Ruotsin siirtolaisia niin voin kuvitella kannattavan. Tilausta tehdessä pitää huomioida, että (anakin tätä kirjoittaessa) lyhyempiin tilauksiin ei sisälly kaikki aineisto.
P. S. Toivoin saavani Ukrainassa syntyneen (?) Natalian sukunimelle Paradeliof / Paradellof / Pardelos-Stollnikoff luotettavamman kirjoitusasun hääilmoituksesta, mutta Hämeen sanomat 4.5.1920 kertoikin ripauksen taustastaan.
Häiden aikaan Veli Gunnar oli siis Hämeen ratsurykmentin komentaja, joten avioituminen rajan takaa tulleen kanssa ei ehkä ollut poliittisesti paras mahdollinen teko, vaikka morsiamen taustaa selvästi "valkaistiin" sanomalehteen annetuilla tiedoilla. Elo-syyskuun vaihteessa 1921 sanomalehdissä kiertäneen uutispätkän mukaan etenemismahdollisuuksiansa heikensi ainakin turhan myöhäinen paluu Suomeen Venäjän armeijan palveluksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti