... vanhimmaksi suomalaiseksi mainittu Henrik Eerikinpoika Finne, joka oli Juhana Herttuan tallirenkinä. Hän eli 136 vuotta ja kuoli v. 1684. Kuningas Kaarle XI on kertonut päiväkirjassaan Finnen kuolemasta ja maalauttanut hänestä kuvan.
 |
| Valokuva: Bertil Wreting, Nordiska museet (CC BY-NC-ND) |
(Sen saaminen käsiin osoittautuikin omaksi episodikseen. Ainoa paikka Helsingissä, jossa tämä ruotsalaisen lehden vuosikerrat on hyllyssä on ilmeisesti Kansallisarkisto.)
Kuningas oli tosiaan tehnyt muistiinpanon:
Den 26 September blefw dhen gammel stowachtaren Hinderick Erikson Finne döö, hwilken hwar öfwer 100 åår gammal och hafwer tient alt ifrån Kånung Johans tijdh.Alaviitteessään muistiinpanot toimittanut E. Abrahamson lainaa Georg Göthen kuvausta kirjasta Porträttsamlingen på Gripsholm. Sillä Finnestä tosiaan oli maalattu muotokuva. Tarinan mukaan hän ei halunnut kuvaa maalattavan, sillä uskoi kuolevansa kun hänestä olisi olemassa kopio. Niinpä hänet juotettiin humalaan ja maalattiin sammuneena. Ja seuraavana päivänä hän kuoli. (Hedvig Klingspor: Sandemar. Svenska Familj-Journalen / Band 21, årgång 1882 / 102 )
Kun muotokuva oli saatu aikaan, se oli niin merkittävä, että tuli kopioitua useampaan kertaan. Yksi näistä kopioista on Nordiska museetiin lahjoitettu, josta kuva yllä. (Nationalmuseumin kappaleesta on verkossa vain väritön kuva.) Muotokuvan vasemmassa alakulmassa, kivessä, johon Finne nojaa on teksti, joka Klingsporin mukaan kuuluu
5 kommenttia:
Mielenkiintoinen tapaus. En ollut aiemmin kuullut koko henkilöstä. Muotokuvia ei tuon ajan tavallisista ihmisistä liiemmälti ole. Syntymäajan tarkkuus herättää kyllä epäilyksiä, mutta tuli mieleeni, että olisiko päiväys saatu jotenkin laskemalla Heikinpäivästä jonkin verran taaksepäin. Henkilön nimi on sopivasti Henrik, Heikinpäivä on 19./20.1., ja kaste oli toimitettava viimeistään kahdeksantena päivänä syntymästä. Toki tämä on täysin hypoteettista pohdintaa. Syntymävuodeksi 1548 on epäuskottava, mutta 1584 sopisi paremmin, jos numerot ovat vaihtaneet paikkoja. Jos henkilö on tosiaan ollut kuollessaan vähän yli satavuotias (mikä sentään olisi periaatteessa mahdollista), olisi hän teoriassa voinut olla nuorena poikana Juhana III:n palveluksessa. Tai sitten kyse oli vain hyvin vanhasta henkilöstä, jolle oli keksitty jokin sopiva syntymäpäivä. Toivottavasti joku joskus kaivelisi linnojen tilikirjoja, jos sieltä löytyisi lisätietoja.
Hmm, en tiedä millainen kommunikaatiokatkos tässä on tapahtunut ja missä kohtaa. Mutta kun minä haen Historisk Tidskriftiä Melindasta, niin kyllä se näkyy Helsingissä olevan myös Kansalliskirjastossa, Helsingin yliopiston pääkirjastossa ja eduskunnan kirjastossa – kahdessa jälkimmäisessä tuon ikäiset vuosikerrat vieläpä avokokoelmassa. Mikä ei yllätä, koska kuten nimestäkin voi päätellä, kyseessä on Ruotsin paikallinen vastine Suomen HAikille.
Tommi, Kansalliskirjaston avohyllyssä on vain muutaman viime vuodet HT:t. Finnan kautta näkyvän tietueen mukaan Kansalliskirjaston varastossa on 15 vuosikertaa, joihin ei osunut kaipaamani vuosi 1946. Nyt kun katson tätä uudelleen, niin todennäköisesti varastossa on yläreunan tekstin mukaiset aukottomat vuosikerrat - kuten totisesti asiallista olisi - mutta jostain syystä vain osa on luetteloitu erikseen. Ja hätäisenä käyttäjänä en jäänyt asiantilaa kauempaa miettimään.
en Finne igen
Selvisipä tuonkin otsikon tausta :)
Vaan kavalia ne on nuo ruotsalaiset; pahaa-aavistamaton suomalainen juotatetaan humalaan, salakuvataan ja täten hänen ennustuksensa/varoituksensa mukaisesti näin surmataan.
-Tvälups-
Ah siis. Kansalliskirjaston vanhemmat varastolehdet on (ilmeisesti puhtaasti resurssipulan vuoksi) luetteloitu tuolla tavoin yksittäisten vuosikertojen tasolla vain siinä määrin kuin joku on tilannut kunkin vuosikerran varastosta Helkan käyttöönoton (v. 1992) jälkeen ainakin kerran. Ettei jokin vuosikerta näy erikseen, merkitsee siis vain, ettei kukaan ole tarvinnut sitä viimeksi kuluneen neljännesvuosisadan aikana. Sen voi kuitenkin tilata kohdistamalla varastotilauksen listan ensimmäiseen riviin, jossa lukee pelkkä "Nide", ja kertomalla sitten "Kommentit"-kentässä mitä tarkalleen haluaa.
Tajusin vasta nyt, kuinka harhaanjohtavaa tämä voi olla, ellei sitä tiedä etukäteen.
Ja lisää harhaanjohtavuutta: koska Kaisa-talon lehtiä ei lainata, niistä ei ole tehty takautuvasti Helkaan vuosikertatietueita juuri lainkaan, jolloin Finnassa näkyy aluksi vain "Ei tietoa saatavuudesta" ja lista uusimmista saapuneista numeroista. Vasta "Ei tietoa saatavuudesta" -rivin klikkaaminen laajentaa sen tiedoksi, että HT on siellä avokokoelmassa vuodesta 1917 eteenpäin. Tämä taas oli itselleni uutta, koska tiedonhakuni painottuu niin paljon enemmän Melindaan kuin Finnaan...
Lähetä kommentti