Pidettiinkö häitä paaston aikaan?

Petter Sund -käsikirjoitusta läpilukiessa häidensä päivämäärästä 16.3.1681 heräsi kysymys. Pidettiinkö paaston aikaan tavallisesti häitä, kun 1800-luvulla paheksuttiin sen aikana tanssimista?

Koska päivät muuttuvat vuosittain, mitään kovin automaagista analyysitapaa en keksi. Ja jotta dataa on enemmän pitää hypätä 1700-luvun puolelle. Valitsin sieltä 5 vuotta, joille almanakoista ähelsin esiin paaston alku- ja loppupäivät (46 vrk), sitä edeltävän 23 päivän jakson ja pääsiäispyhien jälkeisen 23 päivän jakson. Näillä tein haun Hiskin vihittyihin yli kaikkien seurakuntien ja poimin tulossivun pohjalta kokonaislukumäärän. Siihen tuli mukaan vihkipäiviä, joista oli muistissa vain vuosi tai päivämäärän formaatissa jotain mömmöä. Näiden määrän selvitin hakemalla kustakin vuodesta "päivämäärän" 31. helmikuuta ja vähensin sen edellisistä luvuista.

Näyttäisi silmämääräisesti (ja tilastollinen merkittävyyshän ei historiantutkimukseen perinteisesti kuulu) siltä, että paaston aikaa ei ole täydellisesti vältelty, mutta edeltävä jakso (johon sisältyy laskiainen) on huomattavasti suositumpi. Yksi selittävä tekijä vähenevälle trendille voisi olla ruokavarastojen tyhjentyminen, mutta kolmessa tutkitussa vuodessa trendi kääntyy paaston jälkeen.

Auttaako lisädata ja uusi esitystapa?

Suhteutin häiden määrän niin, että 100% on häiden määrä paastoa edeltävänä 23 päivänä. Edelleen silmämääräisesti tarkasteltuna on tavallista, että häitä pidetään paaston aikaan huomattavasti vähemmän kuin sitä ennen. Mutta nyt tarkastelussa olevien 11 vuoden joukossa on vain neljä, joissa määrä ponnahtaa paaston jälkeen suuremmaksi, joten en saa vahvistusta siihen, että nimenomaan paaston aikaa vältettäisiin.

Tarkastelin myös Helsingin häitä 1680-luvun alussa ja totesin niiden painottuvan vahvasti loppuvuoteen. Petterin paaston ajan häät olivat siis tässä mielessä poikkeukselliset, mutta eivät 1700-luvun lukujen perusteella erityisen kummalliset eli esimerkiksi ajolähtöä indikoivat.