Turun lasten asiallinen maailmanhistoria

Otso Kortekankaan ja Panu Savolaisen uutuus Kaupunki maailman keskellä. Turun lasten maailmanhistoria yllätti heti avatessa. Lapsille suunnatuissa kirjoissa olen tottunut näkemään huomattavasti lyhyempiä tekstejä sekä värikkäämpiä ja vitsikkäämpiä kuvia. Nämä kosiskeluelementit puuttuvat nyt täysin ja lopputulos on hyvin asiallinen.

Edes aikuisten faktakirjoihin suositeltuja elementtejä kuten kerronnallisuutta, kohtauksia ja aistillisuutta ei monelta sivulta löydy. Näkökulma ei ole lasten, jotka näkyvät loppukaneettina muutamissa teksteissä. Kirjan nimen lisäksi kohderyhmä paljastuu lähinnä virkerakenteessa, jossa on selvästi pyritty yksinkertaisuuteen. Toisin kuin sanastossa.

Kautta kirjan aikamuotona on historiallinen preesens, josta Riitta Korhonen on todennut, että "Preesensiä voi tyylikeinona käyttää myös menneestä puhuttaessa, kun tilannetta tarkastellaan dramatisoiden nykyhetken näkökulmasta. Katsoja siis tavallaan viedään menneen tilanteen äärelle." Tätä on ilmeisesti yritetty, mutta toimijoina on esimerkiksi "Ruotsi" niin varsinaisen toiminnan äärelle on hankala päästä.

Kirjan lähteille pääsy on kiitettävän helppoa, sillä mukana on luku (eli suunnilleen aukeama) kohtainen lähdelistaus. Ennen sitä kirja päättyy jälkisanoihin historioitsijan työstä ja viimeinen kappale alkaa "Haluatko sinä historioitsijaksi? Helpoin paikka aloittaa on kirjasto tai internet." Täh? Mihin jäi yliopisto ja metodit?

No, jälleen kerran toivon, että jossain vaiheessa saan tietooni varsinaisen kohderyhmän reaktioita sekä mielipiteitä.