Wbl. kertoo seuraavata: Vuosi sitten oli eräs siellä [eli Viipurissa] oleva perhe tuottanut Tukholmasta huonekaluja, jotka olivat päällystetyt osittain viheriöillä, osittain harmailla kankailla. Viime keväänä sairastuivat useat perheen jäsenet, eikä lääkärin apu tahtonut millään muotoa poistaa pahaa. Tauti yltyi vaan pahemmaksi ja lääkäri kehoitti sairaita käymään ulkomaisessa kylpypaikassa. Niin tehtiinkin ja sairaat palasivat joku viikko sitten kotiinsa aivan terveinä. Mutta pian ilmaantui entinen pahoin vointi ja kasvoi päivä päivältä. Viimeinkin ruvettiin epäilemään huonekalujen päällyksiä taudin syyksi. Kankaat tutkittiin ja huomattiinkin, että niissä, varsinkin viheriöissä, oli hyvin paljon arseniki-myrkkyä (hiiren-myrkkyä )Agatha Christien Miss Marple -tarinoissa mainittiin myrkylliseksi osoittautunut tapetti. Haulla 'green arsenic wallpaper' löytyykin useampia juttuja (esim. tässä, tässä, tässä, tässä), joista selviää, että voimakkaan vihreän värin kehitti ruotsalainen kemisti Carl Scheele vuonna 1778. Sitä käytettiin sitten maalina ja kankaiden värjäykseen. Euroopassa herättiin myrkyllisyyteen melko varhain, mutta Britanniassa vielä 1860-luvun alussa teoriaa tapettien tappavuudesta ei täysin hyväksytty. (Juttujen paljous selittyy viime vuonna julkaistulla kirjalla: Lucinda Hawksley: Bitten by Witch Fever: Wallpaper & Arsenic in the Victorian Home)
Perusteellisen katsauksen myrkynvihreästä voi lukea Päivi Hintsasen värisivustolta. Siitä selviää, että
Varsinaisen myyntikiellon aikaansaaminen kesti Suomessakin melkein puoli vuosisataa. Kaksikymmentä seitsemän vuotta sen jälkeen, kun von Haartman oli ilmoittanut senaatille värin vaarallisuudesta, vuonna 1868, annettiin asetusehdotusta varten lausunto, jonka mukaan mm. arsenikkipitoisia värejä sisältävien seinäpaperien, kierrekaihtimien, kankaiden ja leikkikalujen tuonti, valmistus ja myynti oli kiellettävä. Varsinainen myyntikielto "Myrkkyjen kaupitsemisesta sekä mitä muutoin on otettava huomioon koskien myrkyllisiä aineita ja tavaroita" annettiin Suomessa kuitenkin vasta 1888 asetuksessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti