Isäpuoli oli suutarimestari ja äitipuoli oli, jaa mitä hän oikeastaan oli, sitä ei Onni itsekään osanut selittää itselleen, mutta suuresti Onni äitipuoltaan kunnioitti, sillä hän hallitsi kaikkia: isäpuolta, kisällejä, oppipoikia, palvelustyttöjä, Onnia, ja kaikki häntä ehdottomasti tottelivat.Sekä isä- että äitipuoli? Hietaniemen hautausmaan kiven kuvasta voi arvata äidikseen vuonna 1871 kuolleen Gustavan ja isäkseen vuonna 1873 kuolleen tehtailija J. W. Tuiskun. Juuri ennen kuolemaansa tämä oli mainostanut Hufvudstadsbladetissa 4.6.1873
Sellaiseksi kuin äitipuoli oli, ei Onni voinut uneksiakaan tulevansa, se oli hänestä aivan saavuttamaton päämäärä, kuka voisi niin mahtavaan asemaan pyrkiäkään, ei ainakaan Onni. Ja Onnia oikein nauratti, kun hän ajatteli että hänkin joskus komenteleisi jotakuta, niinkuin äitipuoli nyt komenteli koko talonväkeä.
Ja samoihin aikoihin oli Onnista otettu tämä valokuva.
Kuolinilmoituksen Uudessa Suomettaressa 3.12.1873 allekirjoittanut Amanda s. Nikander oli siis Onnin äitipuoli.
Amanda ilmoitti jatkavansa miehensä liiketoimintaa Pohjois-Esplanadi 7:ssä (Hufvudstadsbladet 11.12.1873).
Rakennus 1910-luvulla. Ivan Timiriasewin valokuva Helsingin kaupunginmuseon kokoelmat, CC BY 4.0 |
Isäpuolen Onni sai 8-vuotiaana kun 30.9.1877 Amanda Tuisku meni naimisiin liikeessään työskennelleen Johannes Melasen kanssa (Hufvudstadsbladet 7.10.1877).
Onni Tuisku mainitaan Hufvudstadsbladetissa 19.2.1885 ilmoituksessa, jossa karhutaan kansankirjastolta lainattuja kirjoja. Hän on tuolloin isäänsä seuraten suutari. Vuosisadan vaihteessa hän oli osoitekalentereiden mukaan konttoristi ja oikolukija eli jo paljon lähempänä pilalehden toimittamista. Ja noin puolivälissä tätä Tuulispäässä 21-24/1919 julkaistua kuvasarjaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti