Mutta kyse ei ollut triviaalista touhusta. MacGregorin radioesseet (jotka myöhemmin julkaistiin kirjana) herättivät ajatuksia ja olen kuunnellut niitä useita kertoja. Ne värittivät elämäni ensimmäistä käyntiä British Museumissa ja ainakin ajatus siitä, että reformaation muistovuosi oli ensimmäinen laajasti (poliittisista syistä) juhlittu on jäänyt päähäni. (Siis esineet voivast opettaa historiaa!)
Konseptia on sittemmin yritetty soveltaa uudelleen sekä lyhyempiin aikajaksoihin (Shakespeare's restless world, BBC) että toisiin maihin (Katarina Harrison Lindbergh & Dick Harrison: 101 föremål ur Sveriges historia. 2013).
Turun museokeskuksesta Olli Immonen tiedotti museoiden postituslistalla syksyllä 2014, että brittien ja ruotsalaisten innoittamana "Museon esine-, taide- ja valokuvakokoelmista valitaan 101 objektia, joiden avulla kerrotaan tapahtumista ja ilmiöistä Turun, Varsinais-Suomen ja koko Suomen historian varrelta. 101 objektia toimivat aikaikkunoina menneeseen, niiden kautta kerrotaan useita eri näkökulmista avautuvia, yhtäaikaisia tai nykyajasta lähteviä tai aikakaareltaan pitkiä tarinoita." Hankkeesta syntyi kirja 101 esinettä, jota en ole vielä nähnyt. (Mutta nyt olen kirjastosta varannut.)
Immosen viestistä syntyi keskustelu, jossa selvisi, että samantapainen idea oli myös Pohjois-Karjalan museossa ja Porvon museossa. Näistä minulla ei ole vielä havaintoja.
Mutta Helsingissä avautui viime viikolla näyttely Sata esinettä Suomesta, joka lähtee myöhemmin ulkomaille, Verkkosivunsa mukaan näyttely lupaa kertoa "Suomen tarinan esittelemällä yhden esineen kultakin itsenäisyyden vuodelta. Se kertoo suomalaisuudesta niin arkisin, teollisin, innovatiivisin kuin humoristisinkin esimerkein." Onnistumista voi arvioida verkkoversiosta. Ainakin vuoden 2010 kirkasvalokuulokkeen teksti on herättänyt keskustelua, sillä siitä ei näy laitteesta käyty keskustelu. Satunnaisotannalla anti "Suomen tarinasta" on muissakin teksteissä melko pinnallinen.
Mielenkiintoisemmalta vaikuttaa Kotiseutuliiton koordinoima Yksi esine - tuhat tarinaa, johon yksittäiset museot ovat valinneet kokoelmistaan esineitä. Olisivatpa kokoelmatietokantojen esinetekstit tällaisia! Ja palautteeni kuvien oikeusasetuksista otettiin todesta, joten lopuksi naimareki Siikaisista, Siikaisten kotiseutumuseon kokoelmista.
Siikaisten kotiseutumuseo, CC BY-NC-ND 2.0 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti