Reclaim the Records on sukututkijoiden, historioitsijoiden, muiden tutkijoiden ja avoimen hallinnon aktivistien ryhmittymä Yhdysvalloissa. He ovat käyttäneet paikallista julkisuuslakia (Freedom of Information Act) saadakseen arkistojen materiaaleja ja tietokantoja ilmaiseen ja vapaaseen käyttöön. Ilmeisesti juridiseen pohjaan liittyy myös paikallinen käytäntö viranomaistyönä tehdyn materiaalin tekijänoikeudettomuudesta, jonka mainitsin viime syksyn valokuvauskeissin yhteydessä. Viranomaiset ja arkistot ovat laittaneet vastaan ansaintamahdollisuuksiaan suojellen ja tietosuojaan vedoten, mutta ryhmittymä on voittanut oikeusjuttujaan.
Tämän tiesin jo ennen kuin luin eilen Ted Rosvallin blogitekstin Återta arkiven. Hän sanoi saman omilla sanoillaan ja käänsi sitten katseen Pohjoismaihin. Kehuttuaan Ruotsin julkisuusperiaatetta ja Norjan sekä Tanskan vielä parempaa tilannetta sukututkijoiden käyttämän arkistomateriaalin suhteen Rosvall toteaa
Värre är det för våra systrar och bröder i Finland, som drabbats av förfärliga restriktioner, mycket atypiska för det i övrigt öppna finska samhället. En finsk Reclaim the Records - VALLATA ARKISTOT - kan där sägas vara av nöden.Mitäköhän kammottavaa Suomen tilanteessa oikein on? Laajasti verkossa ilmaiseksi käytettävät kirkonarkistot kuten Rosvallin kehumissa Norjassa ja Tanskassa. Ruotsissahan Riksarkivetin SVARin avaamisesta on vasta tehty periaatepäätös. Tai jotain, lue tiedote 8.12.2016.
No, ilmeisesti Rosvall tarkoittaa sadan vuoden suoja-aikaa ja kirkonarkistojen käytäntöjä. Ihan mielenkiintoistahan se olisi, jos joku veisi oikeuteen ratkaistavaksi julkisuusperiaatteen ja henkilötietojen suojauksen välisen rajanvedon. Varsinkin kun siitä on ylivarovaisia tulkintoja tehty.
Kun vuosi sitten vertailin Suomen ja Ruotsin eroja tiedon saatavuudessa uutta oli, että ArkivDigital saisi kuvata kirkonkirjoja 70 vuoden suoja-aikaa käyttäen. Eilisessä FB-keskustelussa (suljettu ryhmä Släktforskning) esitettiin, ettei muuttokirjoja ja avioliittoja koske ollenkaan tietosuoja ja AD on kuvannut jälkimmäisiä vuoteen 1970. Keskusteluun linkitetyn Wiki-sivun mukaan kastettuja koskeekin 85 vuoden raja - eikä 70! Tästä huolimatta keskustelu alkoi siitä, että AD:stä ei löytynyt kastettuja 1900-luvun puolelta eli tilanne oli huonompi kuin Suomessa monien SSHY:n jäsenilleen kuvaamien seurakuntien osalta.
Rosvall lopetti KB:n sanomalehtidigitointiin, mutta sen vertailussa Suomen tilanteeseen ei ole vuodessa tapahtunut muutoksia. Palaan näihin vertailuihin kun aihetta ilmaantuu.
Lisäys pari tuntia (!) myöhemmin: Kansalliskirjasto tiedottaa tänään: Kansalliskirjasto avaa digitoidut sanoma- ja aikakauslehdet vuoteen 1920 asti yleisön saataville 1.2.2017. SUOMI, SUOMI, SUOMI!!!!
(Kansallisarkiston aulan kuva Wikimediasta.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti