Toisinaan totisesti teen elämäni itselleni vaikeaksi. Olen tiirailut uuden (edelleen alle vuosi) asuinalueeni karttoja Arkistolaitoksen digitoinneista, mutta kurkistinko kertaakaan kaupunginarkistoon? Ajattelinko, ettei siitä ole apua "varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolella"? Vai ajattelinko yhtään mitään? Miettiessäni, että "olisi se kyllä kiva tietää missä kohtaa ne talot olivat".
Ei liian myöhäistä korjata tilannetta. HKA:n digitointien laatu mikrofilmiltä kuvattuina särkee silmiä (ja on toisinaan lukukelvoton) verrattuna Arkistolaitoksen toisista kaupungeista originaaleista kuvaamiin. Rakennuslupapiirustukset Ia14:13 ei tehnyt poikkeusta.
Vuoden 1878 karttaan on merkitty 9 valmista asuinrakennusta ja 2 valmisteila olevaa. Karttaan on myös merkitty neljä rakennusta, joille oltiin hakemassa rakennuslupaa. Nykyisen Mannerheimintien ja Pohjoisen Hesperiankadun kulma on edelleen peltopläntti ja toinen pienempi on tontin toisessa kulmassa.
Vuoden 1887 karttaan on merkitty iso panimorakennus, josta on ollut näissä jutuissa aiemmin puhetta ja johon taidan palata erillisessä tekstissä.
Samalta vuodelta oleva toinen karta olisi hienoa/hyödyllistä nähdä alkuperäisin värein.
Vielä 1891 on pelto jäljellä.
Erillisen, vuodelle 1910 ajoitetun, kartan "Plan Öfver Området "taipale" (Ib15:55) nähdessäni huokasin helpotuksesta. Minun ei tarvitse taiteilla Taipaleen rajoja nykykartalle ja asuintaloni tosiaan on Taipaleen alueella. Huh! Entinen pelto on nykyinen Hesperiankatujen pää.
Nykyinen Dunckerinkatu on tässä nimeltään Kulneli gatan. Tai ei. Helsingin kaupungin karttapalvelusta saa esiin opaskartan 1919, jossa nimi erottuu paremmin: Kulneff. Kulnevin katu vuonna 1925. Muutos on tehty vuoteen 1940 mennessä.
Valitsemalla karttaan "Nimistön", saa kyseistä pallukkaa painamalla tietää, että nimi oli muutettu 12.12.1928.
Helsingin tietokeskus on digitoinut kaupungin kadunnimien historiasta kertovat kirjat. Näissä esitellään myös aiemmat nimet ja osan 1 sivulta 113 selviää, että Kulnevkin oli Suomen sodan ja sitä myöden Vänrikki Ståhlin tarinoiden henkilöitä, joiden mukaan Töölön katuja on nimetty. Mutta sopi itsenäiseen Suomeen huonommin kuin Duncker.
Dunckerinkadun kohdalla kerrotaan, että "Asemakaavakilpailun ehdotuksessa 1899 oli kadulle pantu nimeksi Robshamsgatan (Robshaminkatu) tienoolla sijainneen Taipaleen huvilan vuokraajan tehtailija C. A. Robshamin mukaan." Sääli, että aikeesta luovuttiin.
2 kommenttia:
Alkuperäisenkin kartan/piirustuksen saa Kaupunginarkistosta nähtäväkseen tekemällä tilauksen. Päivystäjä hakee originaalin yleensä kymmenessä minuutissa. Mm. uudisrakennukset on yleensä merkitty eri värillä kuin jo olemassa olevat. terv. O
Kiitos vinkistä. Arkistoluettelossa oli joku "käytettävä mikrofilmiä" -maininta ja ajattelin, että originaalien eteen saaminen vaatisi enemmän perusteluja.
Lähetä kommentti