@K_KM_K Kyllä nyt 11kk:dessa, Ramstedtkin väitti oppineensa Japanin kielen laivamatkalla 3kk:dessa. ;)— sam kaislaniemi (@samklai) April 23, 2016
Lähdekriittisiä huomioita voisi esittää enemmänkin ja tulen keskittymään (tässä ja myöhemmissä nostoissa) osioihin, jotka vaikuttavat Ståhlbergin omalta ajattelulta. Tai ovat vaan mielenkiintoisia. Kuten Ruotsin kuninkaan Marokkoon vuonna 1774 lähettämä porukka, josta en verkosta löydä lisätietoa. Kirjoittajasta erikoista on ollut se, että Marokon kuningas kysyi ensimmäiseksi sitä, oliko Preussi jo saanut Danzigin hallintaansa.@K_KM_K Vakavammin: Ståhlbergillä oli varmaan apureita. Sheridanilta tuli saman niminen kirja pari vuotta myöhemmin…https://t.co/laUHMfplzt— sam kaislaniemi (@samklai) April 23, 2016
Ulkopolitiikan jälkeen Ståhlberg - otsikkoonsa sopivasti - käsittelee perusteellisesti Ruotsin tilaa ennen ja jälkeen vallankumouksen. Tämän tulkintaan tietoni 1700-luvun poliittisesta elämästä eivät riitä, mutta Ståhlbergilla on selvästi oma kantansa. Vallankumousta edeltävän ajan tieteestä kirjoittaessaan hän toteaa, että historiankirjoitus sai sisältää kronologiaa ja sukututkimusta, mutta lopputuloksessa oli enemmän satua kuin olennaisia huomioita.
Historia on poliittisen tilanteen ja muun aikansa tuote.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti