On aika aloittaa kesän jatkokertomus, jotta se saadaan loppuun ennen ensilumia. Tarkoituksena on seurata Ruotsin kuninkaan Kustaa IV Adolfin reissua Suomessa kesällä 1802. Oheisen viehättävän kuvan hänestä leikkasin maaliskuussa esittelemistäni kuva-arkeista (tarkemmin sanottuna kyseessä Kistebrev37_3).
Kymmenen vuotta myöhemmin Suomea kiertäneestä Venäjän keisari Aleksanterista olen blogissa välittänyt tari-noita ja niitä on löytynyt sitteemmin digitoiduista lehdistä lisää (Uusi Kuvalehti no 9, 10 ja 22/1900). Materiaalia on niin paljon, että Emil Nervander sai siitä aikaiseksi kokonaisen kirjan Kejsar Alexander I:s samtliga resor i Finland: Enligt äldre och nyare källor samt insamlade traditioner. Viimeisen Ruotsin kuninkaamme matkasta materiaalia on löytynyt niukemmin ja vaikeammin. Sillä ikävät asiat unohdetaan mielellään? Jopa Helsingin kaupunginmuseon näyttelyjulkaisussa Kuningas matkustaa (2000) vuoden 1802 vierailu ohitetaan lähes täysin. Myös useimmissa tarkistamissani paikallishistorioissa käynti on jätetty manitsematta.
Koossa on kyllä tarpeeksi kirjoitussarjaan, vaikka paras lähde eli Inrikes Tidningar jostain syystä puuttuu Kungliga Biblioteketin digitoinneista juuri vuodelta 1802. Eli aloitetaan. Pääasiassa ulkomaan uutisiin keskittynyt Posttidningar julkaisi 10.6.1802 samana päivänä Tukholmassa päivätyn raportin (kyseinen leike alla), jonka mukaan kuningas kuningattarensa kanssa saapuivat Skeppsholmenille kello 10 aamulla 9. kesäkuuta.
Kumpikin nousi omaan (!) jahtiinsa. Kuningattaren paatin nimi oli Esplendian ja kuninkaan Amadis. Nämä sisaralukset olivat Kustaa III:n aikaisia ja af Chapmanin piirtämiä. Ehkä muistuttivat Tukholman merihistoriallisen museon aulassa esillä olevaa Amphionia.
Kuva: Holger.Ellgaard - CC BY-SA 3.0, Wikimedia |
Ankkuri nostettiin varttia vaille 11 ja oitis ammuttiin 128 kunnialaukausta suorituksen kunniaksi. Toiset 128 laukausta hieman myöhemmin saivat kuninkaan alukselta kahden laukauksen vastauksen. Matka oli alkanut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti