Koska satuin olemaan Kansallisarkistossa aloitin sukellukseni vanhasta muistista mikrofilmisalin mapeista, joihin on tulostettu HisKin seurakuntatiedot ja mikrofilmiluettelot. Helsingin kohdalla mikrofilmaukset sisältävät lähinnä 1800-lukua, mutta yllätyin iloisesti pankkijärjestyksestä 1700-1701. Miten tuollainen on jäänyt huomaamatta vuosikausia? Petter Sund oli tuolloin vielä kirjoilla kaupungissa.
Eli mikrofilmirulla koneeseen ja kelaamaan. Hieman hämäännyin kun väliplansseissa kastettuja (jonkinlainen konsepti?) seurasi rokotusluettelot. Tästä huolimatta ennen rokotusluetteloiden alkua tuli "luetteloita seurakunnan jäsenistä (1700-l?)" ja "Penkkiluettelo 1700-1701".
Ensiksimainittu oli erittäin selvää käsialaa ja luetteloi kaupunkilaiset johdosta käsityöläisiin. Kirkkoherra on Cajander, mikä rajaa mahdollisiksi vuosiksi 1767-1781. Melartopaeuksen rehtorikausi tarkentaa ajoituksen vuosiin 1767-1768. Ymmärrän, että luettelon tekijällä ei ollut Kotivuoren ylioppilasmatrikkelia käytettävissään, mutta molemmat herrat virkakausineen olisivat varmaan löytyneet myös Helsingin kaupungin historiateoksesta.
Varsinainen kiinnostuksen kohteeni eli penkkiluettelo herättää lisää kysymyksiä luetteloijan ammattitaidosta. (Kenen tuotosta luettelot muuten ovat? SSS:n vai Arkistolaitoksen?) Kun asiakirjan alkusivulla lukee
niin ketä palvelee tämän luettelointi vuosiin 1700-01? Tosin vertaamalla aiempaan riviin voi arvata, että tässä oli todennäköisesti myös tavoiteltu ilmaisua "1700-l", johon vuosi 1753 tietenkin sisältyy.
Palauttaessani mikrofilmiä huomasin laatikossa punaisen tarran digitoitu. Sellainen oli myös laatikossa, josta olin aikeissa poimia filmit KK52 ja KK53 tutustuakseni niiden yksikköön "Tilejä 1704-1736". Mikrofilmilaite oli likainen, joten tietokonenäyttö kutsui.
Filmillä KK53 seuraavana olevat tilit 1735-1854 löytyivät digitoinneista melko suoraviivaisesti: Kirkonkassan tilit > Kirkonkassan tilit 1735-1808. Tosin nyt linkkiä kopioidessani huomaan, että sisältö alkaa vuodesta 1843. Selitys löytyy Vakasta, jossa todetaan
"Digitoituun aineistoon sisältyy Vähennys- ja rästiluettelot (1843-1845, 1847, 1854), Veroluettelot (1824), Helsingin tonttikirja (1838), Veronkantokirjat kappalaisen-, urkurin- ja lukkarin palkoista (1842), Kappalaisen palkkausrahaston tilit (1843-1844), Kirkonkassan tilit (1735-1781, 1808)."Vakka vahvistaa myös, että kyseessä on mikrofilmin KK53 sisältö. Tilien 1704-1736 paikantamiseksi avaan Vakassa rivin kerrallaan ja tärppää arkistoyksikössä "III Gkk:1 Kirkontilit". Siitä lisätieto
Digitoituun aineistoon sisältyy mm. Kirkontilit (1704-1736), Penkkijärjestys (1600- ja 1700-lukujen vaihde), penkkijärjestys (1712), penkkijärjestys (1720-lukua), penkkijärjestys (1728). Ks. myös sivut 266, 267, 408.Kas, kuitenkin tutkimukselle merkityksellistä aineistoa? Joka löytyi vasta tätä blogitekstiä kirjoittaessa, ei pikaisesti Kansallisarkiston päätteellä. Siellä kylläkin ehdin ihailla digitoituina edellä mainittuja vuosien 1767 ja 1753 listoja. Koska olin nähnyt ne mikrofilmillä otsikon Rokotusluettelot jälkeen älysin nimittäin hakea niitä osoitteesta Rokotusluettelot > Rokotusluettelot 1823-1877 (I Hb:1). Siellä muut kuin rokotusluettelot on numeroitu kuviksi 1-25, mutta kun myös rokotusluettelon ensimmäiset kuvat ovat saaneet samat numerot on selauskokemus hieman sekava. Itseäni auttoi huomattavasti se, että olin juuri nähnyt saman aineston mikrofilmiltä. Tässäkin tapauksessa "ylimääräinen" sisältö selviää Vakasta: Sisältää myös seurakuntaluettelon ja penkkijakoluetteloita 1700-luvulta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti