Ryynäsen aineistohuomioista mielenkiintoisin on se, että vaikka periodin 1919-1949 väitöskirjoista lähes puolet käsitteli ajallisesti 1600- ja 1700-lukua, vain yhdessä niistä käytettiin lähteinä tuomiokirjoja (s. 43-44). Liittynee ajan haluttomuuteen pohtia "yksilön suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan" (s. 28).
Yleisemmin Ryynäsen johtopäätösten mukaan
"Historiantutkijoiden väitöskirjoissaan käyttämien arkistolähteiden monipuolistuminen johtui ennen kaikkea muutoksista arkistolähteiden saatavuudessa ja väitöskirjojen aiheissa. Näihin puolestaan vaikuttivat muutokset niin arkistolaitoksen organisaatiossa ja tehtävissä kuin historiankirjoituksen paradigmoissakin."Aineistojen ja väitöksien luokittelu on haastavaa ja sain enemmän irti Ryynäsen aikamääreitä koskevista huomioista. Kuten, että (ainakin tutkitussa joukossa) ensimmäinen 1900-lukua käsittelevä väitöskirja ilmestyi vuonna 1955 (s. 37). Sen erikoisuutena oli myös olla ensimmäinen väitöskirja, jossa ei käytetty ollenkaan Valtionarkiston aineistoja (s.43). (Kyseisestä Kosti Huuhkan väitöskirjasta Talonpoikaisnuorison koulutie. Tutkimus talonpoikaisnuorison koulunkäynnistä ja siihen vaikuttaneista sosiaalisista tekijöistä Suomessa 1910-1950 minulla ei ole aiempaa havaintoa, vaikka se on sukututkimuksellisesti mielenkiintoisesta aiheesta. Taas oli graduun tarttumisesta hyötyä.)
Mutu-havainto 1900-luvun viime aikaisesta yliedustuksesta tutkimuksessa saa Ryynäsen gradusta (s. 27, 37, 51) kvantitatiivisen vahvistuksen. (Luokkaan "Muut" kuuluvat yli vuosisadan mittaiset tutkimusaiheet.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti