Omenasadon aika on jo ohi, mutta voihan vielä muistella. Kuva lehdestä Joulupukki 1917 /III.Kirjamessukäyntini perjantaina oli kaikkien aikojen ripein, sillä olin karannut työpaikalta "pidennetylle lounastunnille". Kiitos taksien, kokonaispituus ei venynytkään kuin puoleentoista tuntiin.
Paikan päällä en siis ennen ja jälkeen haastatteluajan suuremmin luuhannut, mutta onnistuin siinä, mikä kirjamessuilla on minulle hauskinta. Eli ilmaisen materiaalin keruussa. Haastattelupaikkaa lähestyessä osuin sattumalta ruotsinkielisille lehtikasoille ja poistuessani kiersin tarkoituksellisesti keräämässä suomenkielisiä kulttuurilehtiä.
Saalista on luettavaksi ja kirjoitettavaksi pidemmäksi aikaa. Ettei kaikki jäisi mätänemään, muutama pointti tähän.
Ny Tid oli syys-lokakuussa käsitellyt teemaa seriekonsten och samhällskritiken. Ralf Kauranen artikkelissaan Seriekonstens politiska potential toteaa, että Suomen sarjakuvan historian voisi aloittaa Alexandra Frosterus-Såltinin kuvasarjasta Thomas i Brännby (1858/1859), joka suomeksi tunnetaan nimelllä Turmiolan Tommin elämäkerta. Kaikkihan riippuu määritelmästä. Aiemmin tänä vuonna Reijo Valta ja Jari Lehtinen esittelivät löytöjä 1900-luvun alusta ja Juha Vuorela nosti jo vuosia sitten esiin ulkomailta suomalaiseen sanomalehteen vuonna 1857.
Alexandra Frosterus-Såltin on Wikipediassa ja Turmiolan Tommia esittelee sivuillaan Raittiuden ystävät. (Googlailu tuotti esiin AMK-opinnäytteen Sarjakuvat, historia, arvo, tuntemus : Pipon ja Myssyn sarjakuvaprojekti.)
Kalevalaisten Naisten Liiton kulttuuri- ja jäsenlehti Pirta oli numerossaan 3/2013 tutun informatiivinen. Esille oli nostettu Kalevala-korujen äiti Elsa Heporauta, jonka
rohkeus massakopioimiseen irrotti korut museoiden arvokkuudesta ja jopa pyhyydestä, uskalsi altistaa ne markkinoiden ja kulutuksen arkisuuteen. Niin niistä tuli elävää kansallista perintöä, konkreettisesti arvokasta.Lehden lopussa Heli Laaksonen kommentoi kolumnissaan osuvasti kielen muuttumista ja toteaa lohdullisesti "Mul o usko siihe, et kiäl pitä ittestäs huale."
Keskiviikkona ilmestynyt Helsingin Sanomien kirjallisuusliite tuli postiluukusta, mutta mainittakoon vielä tässä yhteydessä. Kuten mainostinkin, siinä oli mielipiteitä aiheesta "Vääristävätkö romaanit historiaa?" Julkaistuissa mielipiteissä mielenkiintoisinta, että kaikki olivat miesten kirjoittamia ja useimmat kommentoivat sotiin liittyviä kirjoja, erityisestyi Linnaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti