Kaksi vuotta sitten aiheenani oli Kansallisfilmografian avautuminen. Siitä ei ole tullut hengailupaikkaani. Nyt keksin testata hakusanalla Kokemäki ja selvisi, että Makeisjuna maantiellä (1952) on kulkenut pitäjän ohi. Dokumenttia Ojitus kuntoon (1956) lienee kuvattu Kokemäellä.
Tuohon aikaan käytiin keskustelua työväenliikkeen roolista sisällissodassa, Rurik-dynastian jälkeläisten vaateesta Kremlin hallintaan ja siitä "Miksi yhteistyöstä natsi-Saksan kanssa on edelleen niin vaikea puhua?". Uutisia olivat elokuvaharrastajan esiin tuoma talvisotaelokuva ja natseja hermostutanut suomalaiskoira. Käytiin keskustelua Sisällissotamuseoverkosto vai sisällissotamuseo?
Edelleen tammikuussa 2011 Ilta-Sanomat tarjosi verkkosivuillaan Saksassa 27.7.1942 kuvattua filmimateriaalia Hitlerin ja Mannerheimin tapaamisesta ja Google ja Yad Vashem toivat holokaustin dokumentaatiota verkkoon. Helmikuussa 2011 Ruotsin filmiarkisto aukesi verkossa. Sitten Jyväskylän vanha hautausmaa sai esittelysivuston, Aboa Vetus & Ars Novalla oli keskiajan ääniarkisto ja Historiaa Tallinnasta oli luettavissa verkossa.
Maaliskuussa 2011 Euroopan arkistoportaali oli beta-vaiheessa. Sittemmin unohtunut eikä innostanut nyt pikavierailun perusteella. Sitten Tuhoutuneen taiteen museo "pelasti" Schjerfbeckin maalauksen, paljastui Kokoomuksen biografiahanke, Historiallisten puutarhojen matkailureitti julkistettiin, Koululaisten kuvataiteen arkisto avattiinverkkoon ja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura julkaisi Sakari Selinin kirjan Kun valtiopetos oli isänmaallinen teko.
Toukokuussa 2011 kerroin että vapaaehtoiset indeksoivat holokaustin aineistoa ja listasin vanhoja musiikkiäänitteitä verkossa.Yalen yliopisto avasi digitaaliset kokoelmansa ja Keski-Savon kulttuuriympäristöihin pääsi uppoutumaan netissä.
Kesäkuussa Jatkosodan kohtalot tuotiin esiin verkkosovelluksessa ja -näyttelyssä ja Paula Vesala palkittiin naisten sotakokemusten esiinnostosta. Itämereltä lähteneet ja tulleet laivat rekisteriin on hanke, jota pitäisi muistaa seurata. Edelleen kesäkuussa: avattiin sivusto suomalaisen koulurakentamisen historiasta, Elävässä arkistossa oltiin Euroopan kulttuurin juurilla ja British Library digitoi kokoelmiaan yhteistyössä Googlen kanssa.Itse luin vanhoja amerikkalaisia sanomalehtiä ja kysyin Rahasta avioliiton kautta suomalaiseksi - vuonna 1920?
Kolehmainen olisi halunnut edustaa Amerikkaa olympialaisissa?
Heinäkuussa julkaistiin Tutkimus Suomen saksalaisyhteisöistä vuosina 1933-1946 ja Marsalkka Mannerheimin salonkivaunun 3D-mallinnus Internetissä. Syksyllä minä kyselin Virolaisia vahvistuksia talvisodassa? ja Eräs ulkomaalainen lentäjä Suomen ilmavoimissa. Syyskuun puolella avautui Mainosmuseo ja Suomen urheiluarkisto siirtyi digiaikaan. Noteerasin myös Kainuun historian henkilöt radiossa.
Lokakuussa uutisoitiin kuivuneesta joenpohjasta talteen poimittu koru viikinkien ajalta.
Populaarimusiikin museo toivotti tervetulleeksi
ja avattiin
Digitaalinen kuvapankki: Finland framställdt i teckningar. Keskustelun aiheena oli historian käyttö jääkiekkomainoksessa
ja se että, sotaromaanit jaksavat kiinnostaa.
Marraskuussa Kappelista löytyi taideaarre, Helsingissä tehtiin muinaislöytö metallinpaljastimen avulla, harrastelijavoimin tehtiin kokopitkää sotaelokuvaa, Le Monde Diplomatiquen tiedot Suomen historiasta olivat heikkoja. Mediauutuuksina Runoa historiasta, Raatteen tiestä tietoa uudelle alustalle sekä Wikimedian tarjoamat Neuvostoliiton aikaiset kuvat, vanhat kartat ja taide.
Näin sujui kuudes vuoteni Agricolassa ja jätetään se seitsemäs käsittelemättä.Lumihiutaleet tarjosi Flickr Commonissa The Smitsonian Institute. Ne ja muuta talvista tässä setissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti