Soturista äidin hakuun

Tarkastellessani historiallista romaania Muuan suomalainen soturi Kristiina kuningattaren aikakaudella kiinnitin varsinaista tekstiä enemmän huomiota esipuheeseen, joka alkoi

En tahdo salata teiltä, kunnioitettavat lukijat, että raskaalta tuntuu isän sydämessäni tänä hetkenä, jolloin tämä nuori soturi lähtee sotaan ja taisteluun.

Tajusin vasta paljon myöhemmin, että kyse oli (?) vertauskuvasta. Sitä ennen olin ehtinyt perehtyä kirjoittajan Evald Ferdinand Jahnssonin perheeseen. Se oli osin yksinkertaista, alkuun pääsi wikipedia-sivulta. Siitä selvisi myös, että Jahnsson on kirjoittanut muutakin historiallista ja väitettiinpä siinä lukuhetkelläni, että "Jahnssonin vuonna 1884 ilmestynyt Hatanpään Heikki ja hänen morsiamensa oli ensimmäinen suomenkielinen historiallinen romaani." Kyseistä kirjaa eivät vapaaehtoiset voimat vielä ole ahertaneet Project Gutenbergin sivuille, mutta sieltä löytyy kyllä Jahnssonin Jouluaattona juomarin kodissa, Lalli, Raatimiehen tytär, "En ollenkaan muista" ja Bartholdus Simonis.

Mutta takaisin niihin perheasioihin. Wikipedia ei kertonut yhdestäkään vaimosta puhumattakaan pojista. Mutta tieto opiskelusta Helsingin yliopistossa johdattaa ylioppilasmatrikkeliin, joka kertoo:

Pso 1) N.N.; 2) 1888 Ursula Irene Kurtén (jonka vanhemmat löytyvät SSV-artikkelista)

Tällainen olisi tuttu näky 1600-luvulla, mutta 1800-luvulla tuntematon vaimo?

Rauman Lehti julkaisi Jahnssonin muistokirjoituksen 11.9.1895 keskittyen virkauraan ja kirjoittamiseen. Ilmoitus Suomalaisessa Wirallisessa Lehdessä 19.11.1895 kertoo, että Jahnsson kuoli velkaantuneena ja pesässä oli osallisena hänen toisesta avioliitostaan syntynyt poika Sakari Evald sekä Aini Kristiina Hääväläinen (o.s. Jahnsson). Ilmeisesti Aini Kristiina oli vainajan tytär sillä Aurassa 10.9.1895 julkaistun muistokirjoituksen mukaan surijoina oli leski ja kaksi lasta.

Aini Kristiinan mies oli SWL:n mukaan kauppias Wilhem Hääväläinen Perttulan kappelista. Päivälehti 5.7.1898 kertoo samannimisen miehen vieneen kaupparekisteriin maakaupan Loimaan pitäjässsä. Eli jos olettaa, että pariskunta on asunut Loimaalla ja jaksaa selata yli 1000 sivua rippikirjaa niin voi löytää Ainin syntymäpäivän. Siitä sitten kiinni äitiinsä, joka mahdollisesti Jahnssonin nimetön 1. vaimo. Ei ainakaan 2. vaimo, sillä eihän alle 10-vuotias naimisiin olisi päässyt.

Tai sitten voi tehdä vielä yhden haun sanomalehtiin ja löytää Ainin ja Vilhemin vihki-ilmoituksen Åbo Underrättelsissä ja Åbo Tidningissä 13.2.1894. Avioliitto oli solmittu 11.2.1894. Mutta missä? Neitinä Aino keräsi arpajaisvoittoja (Aura 13.3.1892) ja lausui runon (Aura 4.10.1892 ) eli ilmeisesti vaikutti Turussa. Mikä sopisi hienosti yhteen ylioppilasmatrikkelin kertoman kanssa, isänsä oli Turussa töissä. Valitettavasti Turun kirkonkirjoja ei ole digitoitu niin, että voisin testata hypoteesiani paikallani istuen.

P. S. Turun seudun sukututkijat tarjoavat sivuillaan apua sukututkimuksen tekoon nimenomaan Turussa.