Joulukuun loppu

13.12.

• Väitös: Esiliinastaan nainen tunnettiin

 14.12.

• Aamulla kuuntelin hyvän Ylen mp3:n. Haastattelu Finland framställdt i teckningar kuvista. Ilmeisesti ei enää verkossa.  
• Väitös: Nostalgia tuottaa sosiaalista tietoa.

 15.12.

• [Unohtunutta] Lounaispaikka sisältää asemoituja vanhoja karttoja. http://www.lounaispaikka.fi/ -Kulttuuriymp.-Hist.kartat (Aik. oli isojakojakin?)  
• Blogiarkeologia jatkuu, unohdettua on. Hülphers genealogier olisi tarjonnut lisäväriä taannoiselle Orpana-artikkelille. 
• Orpanan Gravander-artikkeli olisi kohentunut myös, jos olisin muistanut Tukholman 1728 osoitekalenterin ... huokaus 
• Olen selannut blogistani vuodet 2007-2009. A) yllättävän työlästä B) olen unohtanut huomattavan osan C) enää en julkaise samanlaisia pätkiä.  
• Niin&Näin-arkistosta @reijovalta nosti esiin Tommy Uschanoffin artikkelin ja linkitti vanhaan blogitekstiini, kiitos! 
• Satovuoden päättymisjuhla vai Jeesuksen syntymäpäivä? | Yle Uutiset | yle.fi
• Kehystäjä asettaa muistoille raamit | Yle Uutiset | yle.fi
• University of Oxford Online Courses in Archaeology - soveltuuko "käytännöllinen" aihe verkkokurssiksi?

 17.12.

• Ehdin vilaista tuoretta HAik:ia ja sitten vastaan "crypto-biographies pretending to be proper historical research?"  
• Ihan turhaan tuli siis taannoin rynnättyä Tukholmaan. Kiinan terrakotta-armeija marssii kesällä Tampereelle
• Kansallisarkisto on saanut pienpainatteet järjestettyä kokoelmiin. Blogitekstini siis vanhentunut.

18.12.

• Väitös:Ilmasto ja sen määräämät luonnonolot Suomen asutuksen ja maatalouden historiassa:"Ilmasto jakoi Suomen kahteen"
• Lars Westerlund on vastannut Rasilan kommentteihin Sotasurmat-tietokannasta. [Pitkiä tekstejä.]
• Via Kasvatus&Aika: Historiana "tarjoaa erilaisia näkökulmia ja vertailevaa materiaalia historianopetuksen tueksi"
• Eläköön sähköpostiarkistot. Löytyi äidin omasta äidistään jouluksi 2006 kirjoittama teksti. Nyt talletettu muuallekin. 
• Verhoevenin Jeesus Nasaretilainen luettu. Suosittelen. Mielikuvitus yhdistettynä lähdekritiikkiin.  

19.12.

• Punavankileirin kauhut palaavat veripelloille | Yle Uutiset | yle.fi 

 20.12.

• Työmatkalla tänä aamuna kuuntelin Aristoteleen kantapään, jossa haastatteltiin Antti Lahelmaa kalliomaalauksista.  

21.12.

• DocPointin ohjelmistoon tutustuminen digitaalisella festarilehdellä _pikkasen_ haastavaa.
• 4-vuotiaan brittiskidin keskiaikainen löytö...

22.12.

• Täh. Tukholman kaupunginmuseon videojoulukalenterin luukulla "Prostitution i 1700-talets Stockholm" vasta 13 katsojaa?

23.12.

• Itselle Amazonista jouluksi tilatuista kirjoista luettu Mary Beardin It's a don's life. Blogiteksteistä koottu, Cambridgea ja antiikkia.  

27.12.

• Terry Jones' Medieval Lives on BBCn laillisella kanavalla, mutta ei lähde pyörimään... maarajoitus?
• Hypoteesini ei ollut oikea, sillä oikeasti maarajoitetuissa on selvä merkintä. Kaikki hyvät, tietenni. Wordwide, my ass.
• Feikattu pronssikautinen hautaus, lähde En dag som Kasper Strömman

29.12.

• Eilen ihmettelin bloggaavaa graduntekijää, joka oli unohtanut sivunumerot muistiinpanoissaan. Tänään tutustuin antiikkisiin omiin. 

Mielenkiintoisia otsikoita 1781-1782

Viimeinen pätkä Vakan kopiointia - tästä arkistoyksiköstä. Ensimmäisessä osassa on linkityksen taustoitus, lyhyesti sanottuna katsaus mennen elämän monipuolisuuteen.

1781

• Uudenkirkon Vammelsuusta olevan talonpoika Henrik Stefaninpoika Suden valitus, että Viipurin konsistori on hylännyt hänen hakemuksensa avioerosta hänen vaimostaan Katarina Henrikintytär Lempiäisestä
• Viipurin ja Haminan konsistoreiden kertomukset talonpoikien lasten edistymisestä kristinopin tuntemisessa
• The Anne -nimisen laivan haaksirikon aiheuttaminen Pieni Kalastaja -nimisen saaren luona, syytettynä luotsi Henrik Hakanen (Viipuri)
• Ruumislöydön ilmoittamisen laiminlyönti, syytettyinä talonpoika Michel Jaakkola ja lautamies Anders Savolainen (Virolahti)

1782

• Alistus, joka koskee Johanneksesta olevan lasimestari Matthias Ressin sopimatonta avioliittoa Kristina Enqvistin kanssa
• Aurora Giösin o.s. Ring anomus, että hänen karanneen miehensä ekspeditööri David Giösin jälkeensä jättämä omaisuus asetettaisiin takavarikkoon (Vehkalahdella kuoli 2.11.1782 19-vuotias Handls: Expeds: hu: Aurora Giös, född Ring )
• Viipurista olevan kauppias Joakim Kristian Sutthoffin anomus oikeudesta mennä naimisiin serkkunsa Helena Kristina Sutthoffin kanssa (Viipurin ruotsalaisessa seurakunnassa vihittiin vuonna 1782 "Handelsm: Joachim Christian Sutthoff " ja "afl: Handelsmannens Mart: Sutt hoffs i lifstiden k. dr: Jungf: Helena Cathar: Sutthoff ")
• Kirkkoherran puolison Johanna Cajanderin o.s. Nicander anomus välikäräjistä hänen aviomiehensä Ruskealan kirkkoherra Henrik Cajanderin kanssa olevan riitansa ratkaisemiseksi
• Asiakirjat, jotka koskevat erivapautta Luumäen Huhtiniemestä olevien renki Matts Andersinpojan ja Katharina Jöranintyttären avioliitolle
• Asiakirjat, jotka koskevan erivapautta Luumäeltä olevien Johan Henrikinpojan ja Maria Jakobintyttären avioliitolle 

 Tunnelmakuvat Fältskärns berättelser -kuvitusta Projekt Runebergin digitoimana.

Mielenkiintoisia otsikoita 1776-1780

Jatkan Vakan kopiointia. Ensimmäisessä osassa on linkityksen taustoitus, lyhyesti sanottuna katsaus mennen elämän monipuolisuuteen.

1776

• Kihlakunnantuomari Ankarin esitys erivapaudesta Ruskealasta olevalle kirvesmies Eskil Nordbergille avioitua serkkunsa Margareta Calleniuksen kanssa
• Ulrika Helena Nybergin, Vorontsovin tilusten tullitarkastaja Nybergin tyttären, anomus koskien hänen kihlaustaan karanneen kultasepänkisällin kanssa
• Appensa Jöran Tiitan tappo, syytettynä talonpoika Anders Eliaksenpoika Ivaska (Kivennapa)

1777

• Valitus, että Haminasta oleva tullijohtaja von Brümmer on käynyt väkivaltaisesti käsiksi kaupunginvouti Dahlmaniin
• Säkkijärveltä olevan maanmittari Johan Åbergin anomus oikeudesta solmia uusi avioliitto myönnetyn avioeron jälkeen
• Sahamies Henrik Erikinpoika Askolinin tapaturmatappo, syytettynä sahanasettaja Johan Michelinpoika Ahlqvist Viialasta
• Epäilty rahanväärennys, syytettynä talonpoika Matts Jakobinpoika Krouvi (Virolahti)
• Pietarin kuvernementinkanslian tiedustelu, oliko Ruokolahden kirkkoherra Henrik Mollerus Pietarista olevan sukkatehtailija Henrik Benjamin Möllerin isä
• Viinuri Andreas Bonderuksen anomus otteista asiakirjoista jutussa hänen isänperinnöstään Johanneksesta olevan maanviljelijä Andreas Bonderuksen jälkeen sekä valitus Ala-Kirjolan tilan myynnistä

1778

• Lääninrovasti Saxbergin anomus tutkimuksesta Kurkijoen rovastin virkatalon palon selvittämiseksi
• Neiti Katarina Aleniuksen valitus laamanni Orraeuksesta ja Viipurin pormestari Lindénistä koskien heidän hoitoonsa jätettyjen rahojen palauttamista

1779

• Viipurin pitäjän Vanhakylästä olevan sorvaaja Matts Friskin valitus rangaistuksesta, joka hänelle on tuomittu talonpoika Johan Ampujan pahoinpitelystä
• Talonpoika Feodor Makovkinin anomus eräiden hänen huutokaupassa Salmissa huutamiensa tavaroiden, joita ei löytynytkään, korvaamisesta
• Torppareiden Thomas Kristerin ja Thomas Eklundin anomus, että heidän torpparisopimuksensa Suomenniemeltä olevan nimismies Rafael Plathanin kanssa purettaisiin

1780

• Alistus, joka koskee sitä, että Jaakkimasta olevalle Anna Hänniselle myönnettäisiin avioero hänen heikkomielisestä miehestään talonpoika Georgista
• Passin ja papintodistuksen väärentäminen, syytettyinä siltavouti Johan Hallitius ja talonpoika Mårten Röyttä Tirttulasta (Kivennapa)
• Ilmoitus valitusmääräaijoista talonpoika Johan Inkisen kunnianloukkausjutussa Koiviston kirkkoherra B. Hornborgia vastaan
• Tullaamattomien kupariplootujen anastaminen väkivalloin tullimiehiltä, syytettyinä ajuri Matts Thomaksenpoika Sojonen ja muita henkilöitä  (Viipuri)
• Juovuksissa olo jumalanpalveluksen aikana, syytettynä kirkkoherra Johan Laurenius (Antrea)

Tunnelmakuvat Fältskärns berättelser -kuvitusta Projekt Runebergin digitoimana.

Mielenkiintoisia otsikoita 1768-1775

Jatkan Vakan kopiointia. Ensimmäisessä osassa on linkityksen taustoitus, lyhyesti sanottuna katsaus mennen elämän monipuolisuuteen.

1768

• Valitus kihlakunnantuomari Fredrik Böckelmania vastaan salavuoteudesta
• Pietarin kuvernementinkanslian alistus, joka koskee Avdotja Borisovalta varastettua hevosta, jonka väitetään nyt olevan Raudun kirkkoherra Strandmanin luona
• Alistus, joka koskee sitä, että Matts Borkman on antanut kaupunginpalvelija Anders Jerfvelinin ilmi murhasta
• Alistus, joka koskee sitä, että kollegiregistraattori Parlamon Wentzel on tehnyt väkivaltaa Haminasta olevalle peruukintekijä Herman Schultzille
• Alistus, joka koskee avioeron myöntämistä Anna Thomaksentyttärelle hänet jättäneestä miehestään kaupunginvahti Michel Simoninpojasta
• Anna Katarina Brotteruksen o.s. Wallerian valitus miehestään rahastonhoitaja Erik Brotteruksesta koskien elatusta

1769

• Alistus, joka koskee viidennen kerran juoppoudesta tuomittua Haminasta olevaa työmies Adam Nilsinpoikaa
• Rouva Anna Katarina Brotteruksen o.s. Wallerian valitus Käkisalmen kihlakunnanoikeuden menettelytavoista hänen avioerojuttunsa käsittelyssä

1770

• Lapjärveltä olevan Margareta Sigfridintyttären valitus, että kappalainen Peter Gestrin on rikkonut avioliittolupauksen
• Rahastonhoitaja Erik Brotteruksen anomus hänen karanneen vaimonsa Katarina Wallerianin haastamisesta
• Viipurista olevan kirjansitoja Johan Henrik Grönrothin valitus kaupankäynnistä, jota papit harjoittavat virsikirjoilla ja katekismuksilla
• Vaimonmurha, syytettynä talonpoika Jöran Kristerinpoika Seppänen Koivulasta (Valkjärvi)

1771

• Kihlakunnantuomari Wireniuksen esitys välikäräjistä ryöstön, johon Ilmeen Änkilän talonpojat ovat syyllistyneet, tutkimiseksi
• Haaksirikon aiheuttaminen Lavansaarella, syytettynä laivuri Nikita Nikitin
• Maanmittari Henrik Herman Argillanderin anomus saada mennä naimisiin serkkunsa Katarina Charlotta Sorénin kanssa

1772

• Kauppias Johan Ringin anomus tulla vapautetuksi velkavankeudesta Pietarissa

1774

• Alistus, joka koskee Säämingin Varparannasta olevan talonpoika Olof Pesosen eroa hänen vaimostaan Elin Muhosesta
• Käkisalmesta olevan kupariseppä Jöran Johan Ravaldiuksen anomus, että hänet saisi kuuluttaa ja vihkiä samana sunnuntaina
• Margareta Nessinin anomus avioerosta miehestään Zacharias Heidemannista (Nessin tietokannassa Erik-Amburger-datenbank. Ausländer im vorrevolutionären Russland)
• Alistus, joka koskee Kirvun kappalainen Hartlinin sopimatonta esiintymistä
• Alistus, joka koskee Kristina Vilhelmina Brotheruksen anomusta erosta hänen miehestään kappalainen Samuel Hartlinista

1775

• Alistus, joka koskee ravintolaa, jota entinen kollega Passelberg pitää Huusniemellä Viipurin lähellä
• Räätäli Daniel Zollenkopfin anomus avioerosta Viipurista olevasta vaimostaan Maria Elisabeth Meibaumista
• Luotsi Bertel Bertelinpoika Eskon ja Maria Andersintytär Kurjen anomus erivapaudesta avioitua sukulaisuussuhteesta huolimatta

 Tunnelmakuvat Fältskärns berättelser -kuvitusta Projekt Runebergin digitoimana.

Mielenkiintoisia otsikoita 1754-1766

Jatkan Vakan kopiointia. Ensimmäisessä osassa on linkityksen taustoitus, lyhyesti sanottuna katsaus mennen elämän monipuolisuuteen.

1754

• Alistus, joka koskee ruoskimisen ja polttomerkinnän käyttöä vankien Rågervikiin lähettämisen yhteydessä

1758

• Alistus, joka koskee sitä, että kihlakunnantuomari Östring tutkisi Raudun pastori Strandmanin ja Koiviston apulainen Schröderin välistä riitaa
• Salassa pidetty rahalöytö, syytettynä tilaton Henrik Rautia Purovaarasta (Sortavala)

1759

• Johanneksen kappalaisen K.J. Melartopaeuksen anomus saada mennä naimisiin serkkunsa Margareta Weckmanin kanssa 

 1760

• Äitinsä rakuunan leski Helena Pålintyttären pahoinpitely, syytettynä Helena Mårtenintytär Pilke  (Viipuri)
• Alistus, joka koskee Viipurista olevan ajuri Matts Erikinpojan luutnantti de Colleria kohtaan tekemää loukkausta
• Kihlakunnantuomari Rennerin alistus, joka koskee Virolahdelta olevaa lukkarin leski Maria Mattsintytärtä, joka on tuomittu viidennen kerran juoppoudesta

1761

• Alistus, joka koskee entisen rajatarkastajan Mörschoviuksen ja hänen vaimonsa Katarina Eskilintyttären välistä avioerojuttua

1762

• Tarkastajan lesken Anna Katharina Löwen o.s. Sparre valitus kihlakunnanoikeuden päätöksestä jutussa, joka koskee tilanhoitaja Johan Fredrik Salmeniuksen tekemää varkautta

1763

• Alistus, joka koskee Impilahdelta olevan tilattoman Henrik Arposen rikollista puhetta venäläisiä vastaan
• Huolimaton vahtipalvelus, syytettyinä vankivahtimestari Salomon Helms ja vahtimies Anders Erikinpoika Summasta 
• Valitus, että Lappeenrannan kämnerinoikeus on menetellyt laittomasti majuri Karavatkan ja hänen vaimonsa Anna Katarina Weckströmin välisessä avioerojutussa

1765

• Kihlakunnantuomari Gudseuksen tiedustelu, joka koskee Kymistä olevan Anna Jöranintyttären avioerojuttua
• Ulkoasiainkollegion lausunto, joka koskee sitä, että Uukuniemen talonpojat ovat harjoittaneet väkivaltaa kesälahdelta olevaa Ruotsin alamaista talonpoika Matts Kotolaista kohtaan 
• Kirkkoherra Anders Langellin anomus pidennetystä valitusajasta hänen vaimoaan Maria Helenaa o.s. Gröön vastaan olevassa kunnianloukkausjutussa 
• Sisarusten Helena Kristina, Lovisa ja Maria Beijerin valitus kunnianloukkauksista

1766

• Kihlakunnantuomari Gudseuksen ilmoitus, että häneltä on varastettu virallisia asiakirjoja sisältävä matka-arkku 

 Tunnelmakuvat Fältskärns berättelser -kuvitusta Projekt Runebergin digitoimana.

Mielenkiintoisia otsikoita 1747-1753

Jatkan Vakan kopiointia. Edellisessä osassa on linkityksen taustoitus, lyhyesti sanottuna katsaus mennen elämän monipuolisuuteen.

1747

• Väärä syytös venäläisten pyhäinkuvien kaatamisesta, syytettyinä nimismiehen poika Pål Ruotsalainen ja sotilaan poika Simon Petterinpoika (Lappee)

1748

• Alistus, joka koskee Juustilan tilan omistusoikeutta (Couper ym.)
• Tiedustelu, minkä oikeuden pitäisi käsitellä rahanväärennyksestä epäiltyä Ruokolahdelta olevaa sotilas Abraham Argillanderia vastaan oleva juttu 
• Kirkonpahennus, syytettyinä kauppias Johan Nybomin vaimo Margaretha Vallia ja hänen tyttärensä Helena Sofia Nybom sekä juomanpanija Henrik Bohmin vaimo Gertrud Smolander (Hamina)
• Alistus, joka koskee Taipalsaaren talonpoikien Grels Petterinpoika Tukian ja Pål Johaninpoika Jurvin sekä heidät ja eräät ruotsin alamaiset piiskauttaneen luutnantti Ivan Priklonskin välistä juttua 
• Alistus, joka koskee Jakob Voivalinin seurassa rajan yli luvatta tulleen ja nyt väärällä nimellä Pietarin lähistöllä oleskelevan Helsingistä olevan Carl Gaedichin vangitsemista 
• Alistus koskien sitä, että edesmennyt kirjuri Lorentz Ågren Kurkijoelta on sivuuttanut testamentissaan karanneen vaimonsa Anna Margareta Ahlbomin ja heidän poikansa Gottfridin sisarustensa eduksi
• Alistus, joka koskee Haminasta olevaa postitarkastaja N. Röslingiä, joka on avustanut virkamies Meitziä tämän paossa

1749

• Alistus, joka koskee sitä, että Raudun kappalainen Karl Molander haluaa purkaa kihlauksen serkkunsa Barbara Grotenfeltin kanssa omantunnonepäilyksien takia (pariskunta kuitenkin meni naimisiin)
• Miehensä Johan Litmasen myrkyttämisen yritys, syytettynä Agneta Mårtenintytär Friiari Tyrjästä  (Parikkala)

1750

• Ruplien salakuljettaminen rajan yli, syytettyinä ajuri Mårten Henrikinpoika sekä matruusit Matts Jakobinpoika ja Jöran Jöraninpoika (Hamina)
• Väkivaltaiset kunnianloukkaukset anoppiaan kohtaan, syytettynä porvari Henrik Bohm (Hamina)
• Yritys saada vilpillä omakseen naapurinsa lehmä, syytettynä talonpoika Karp Kuismov Tymmänäinen (Soanlahti)
• Viidennen kerran juoppous, syytettynä Jakob Danielinpoika Turku Huttulasta
• Viidennen kerran juoppous, syytettynä talonpoika Johan Samuelinpoika Niemi

1751

• Jöran Mårteninpojan myrkytysmurha, syytettyinä uhrin puoliso Margareta Johanintytär ja hänen tyttärensä Lisa Kivimiehestä (Luumäki)

1752

• Kihlakunnantuomari Rennerin tiedustelu koskien juttua, että Fredrika Procopaeus on lyöttäytynyt yhteen venäläisen kanssa ja kääntynyt kreikkalaiskatoliseksi, vaikka hänen miehensä Nils on yhä elossa
• Kruununjauhojen kavaltaminen, syytettyinä nimismies Petter Ruotsalainen, maakomissaari Andersin ja muita henkilöitä

1753

• Herjaus Regina Nilsintytärtä kohtaan hänen kreikkalaiskatoliseksi tulonsa takia, syytettynä talonpoika Jakob Hämäläinen Kilpolasta  (Hiitola)
• Säkkijärven "Mooseksen kallioilla" haaksirikkoutuneen Sibrand Jansen de Boer -nimisen laivan hylynryöstö 

 Tunnelmakuva Fältskärns berättelser -kuvitusta Projekt Runebergin digitoimana.

Mielenkiintoisia otsikoita 1736-1746

Vakan syövereissä eksyin Oikeuskollegion pariin. En tiennyt siitä mitään ja pikainen selvitys paljasti sen liittyvän 1700-luvun Vanhaan Suomeen, jonka kanssa minulla ei ole ollut mitään tekemistä. Mutta juttujen otsikot saivat mielikuvituksen liikkeelle. Eivät tälläisenään ihan minimininovelleja, mutta melkein.

Arkistoluettelon tekstit on kopioitu alle sellaisenaan, joten tarvittaessa toivottavasti Vakan haulla löytyvät uudestaan. Valitsin mitä huvitti, alueesta oikeasti kiinnostuneiden kannattaa tutustua koko luetteloon. Mielenkiinnolla katselin paikkakunnittain lueteltuja rikoksia, mutta poimin niistä vain murto-osan mukaan.

1736

• Alistus, joka koskee talonpojan vaimoa Brita Kristerintytär Kairasta, joka on hylännyt miehensä

1742

• Karkaaminen, syytettynä Mårten Kurkon vaimo Anna Thomaksentytär (Viipuri)

1744

• Epäily kasakan hukuttamisesta, syytettyinä Petter Larsinpoika Lemin Heikkilästä ja Pål Andersinpoika Hilpa ja Michel Eskilinpoika Lapveden Nyrhilästä

1745

• Esitys nuohooja Giösmanin valitsemisesta pyöveliksi
• Alistus, joka koskee Sortavalan kaupungista olevaa kauppias Kirila Siverikovia, jota talonpoika Gavrila Germanov on kutsunut valtakunnanvarkaaksi
• Pahennusta herättävä elämä, syytettynä kapteeni O.M. Nordenberg Stockforsista (Pyhtää)
• Alistus, joka koskee pormestari Reinecken ja raatimies Lundin matkaa Pietariin suuriruhtinaan häihin
• Kihlakunnantuomari Rennerin alistus, joka koskee tutkimusta Vehkalahden Pyötsaaresta olevan talonpoika Jöran Larsinpojan ja kalaverkon varastaneen Haminasta olevan varuskuntasotilaan välisessä jutussa 
• Valitus väkivallasta, jota Savonlinnasta oleva kapteeni Diatkov on käyttänyt rajatarkastaja Sundbladia kohtaan 1745 - 1745
• 80-vuotiaan naisen piiskauttaminen kuoliaaksi vuonna 1743, syytettynä nimismies Karl Gustaf Grään (Mäntyharju)

1746

• Kunniaa loukkaavat syytökset kirkkoherra Carmelinia kohtaan, syytettynä lukkarin leski Beata Johanintytär Falck (Ruokolahti ja Rautjärvi)
• Esitys Käkisalmen pastorin Petrus Beckborgin erottamisesta virasta laiminlyöntien takia ja ylioppilas Jakob Passelbergin nimittämisestä hänen tilalleen
• Kotirauhanrikkominen seppä Johan Flinckin luona, syytettyinä kuvernementinkivalteri Sven Hardeen, tullimies Johan Wacklin ja porvari Jürgen Teubel  (Lappeenranta)
• Alistus, joka koskee Karjaalta olevia sotamies Anders Smedbergiä ja Maria Andersintytärtä, jotka ovat rikoksen takia muuttaneet Lappeenrantaan ja jotka nyt pitäisi luovuttaa Ruotsin viranomaisille
• Alistus, joka koskee Taipalsaarelta olevaa talonpoika Lars Pönnistä, joka on hylännyt Uudenkirkon Hötsölästä olevan vaimonsa Agneta Kristerintyttären

Tunnelmakuva Fältskärns berättelser -kuvitusta Projekt Runebergin digitoimana.

Vanhoja tuttuja

Joulupäivän rauhaan sopinee katsaus menneeseen. Daniel Nyblinin valokuvia selatessani löysin muotokuvia viime vuosina tutuiksi tulleista yksilöistä.

Fredrik Ahlstedtin muotokuva arkkipiispa T. Renvallista on vuodelta 1889. Miehestä lähti liikkeelle tekstini Kaukainen sukulainen (25.10.2011).

G. Dumond du Jouvet maalasi noin 1830-1840 Johan Jakob Nervanderin. Hänestä kertovan romaanin lukukokemuksesta lähti liikkeelle teksti Moniäänisesti 1800-luvusta (27.8.2010).

Bernhard Reinhold maalasi 1871 muotokuvan Frans Ludvig Schaumanista. Saman miehen painokuvasta ponnisti tekstini Piispan takana kamarineuvos kirjoineen (8.9.2011).

Eero Järnefelt maalasi 1889 August Engelbrekt Ahlqvistin, jonka kuvan ahdoin mukaan... enpäs olekaan ahtanut minnekään? "Tuttu" mies muuten vaan.

Johan Erik Hedbergin maalaus Henrik Gabriel Porthanista on vuoden 1799 paikkeilta. Aiemmin täällä Porthan jalustalla, sivusta ja edestä (12.9.2011) ja Porthanin kirjeistä (3.10.2012).

Yllä olevan Gunnar Berndtsonin maalauksen vapaaherra V.M von Bornin perheestä vuodelta 1890 näin "livenä" vieraillessani Sarvlahden kartanossa. Taulu ei näköjään mahtunut mukaan raporttiin Creutz-painotteinen retki itään (26.9.2011).

Johan Erik Lindhin noin 1840-1850 maalaama kaunotar on Eva Charlotta Aurora Karamzin. Nainen, joka putkahtaa esiin kerta toisensa jälkeen:
Aurora ja rakkaus (14.6.2010)
Pysäys Ulvilan kirkolla (28.6.2010)
Diakonissojen maailmasta (20.9.2011)
Historia-annostus pe-la (3.10.2011)

Mahdollisesti samainen taiteilija Johan Erik Lindh ikuisti vuoden 1830 paikkeilla Charles Bassin. Hänestä kerroin tekstissä Italialainen maahanmuuttaja perheineen (25.2.2011), jossa on miehestä aika erilainen kuva, mutta nenä näyttää samalta.

Mathias Caloniuksen muotokuva on ajoitettu suunnilleen vuoteen 1800. Muita kuvia hänestä oli koosteessa Kolme kuvaa Caloniuksesta (9.4.2012).

Johannes Messeniuksen muotokuvan näin "livenä" viime kesän Oulun retkellä. Vaikken mitään kirjoittanut edes pätkälistaan Oulusta (23.7.2012). Painokuvapotretti Messeniuksesta oli esillä blogitekstissä Löytöjä (3.4.2011).

David Beckin maalaus Axel Oxenstiernasta on vuodelta 1654. Aiemmin blogissa ollut kuva Axelin reestä (Visuaalista kultturia, 11.8.2009), kuva feikki-Axelista ( Viime viikolla Tukholmassa, 9.11.2009 ) ja kuva Axelin aidoista vaatteista (Tukholma, Historiska museet, 14.7.2010 ).

Felix Nylundin veistos vuodelta 1903 esittää Eugen Schaumania. Kuvia hänen hautajaisistaan oli kirjoituksessa Tulevia elokuvia (17.5.2012).

Tapahtui jouluaattona kauan sitten

Yksi unterupsieri H.....n Savosta, joka kohta 1788 vuotisen Suomen soan jälkeen oli kuuen sotamiehen kanssa komentierattu entiselle Suomen rajalle vahtia pitämään, sai kuulla että hänen, vahista päästyänsä, sopi vaeltaa likipitäin seiten-virstaisen asujattoman syvänmaan poikki yhteen taloon, jossa ei milloinkaan syötetty vierasta. Hän löi  vetoa virka-kumppaninsa  kanssa, että hänen piti siinä ruuan syömänsä. -  Mitäs tässä oli!

Joulun aatto-päivänä sotamiehineen, vahista  päästyänsä ja syvänmaan poikki mainittuun taloon tultuansa, heittiikse hän  pöyän taha penkillen lepäämään ja sotamiehet istuivat oven puolellen. Illan kuluissa kantovat vaimot tavallisuuen jälkeen, Juhla-illan kunniaksi, pöyällen isot leipä-röyköt, suuret huttu-vait, nauan, potkat, sian jalat, voit, viinat, olvet ja mitä muuta herkkua talossa löyty.

Kuin rupesi ilta myöhistymään, eikä herännyt vieras, joka makasi ruuan kohalla pöyän takana, meni viimen isäntä ja, nyhästen häntä, sanoi: nouse pois tieltä, että pääsee pere ruuallen. Tämä Unterupsieri, joka makasi koiranunta, ja oli kuulevanaan ihteänsä ruuallen käsketyks, vastasi: suuri kiitos! koska Jumala! tempasiikse samassa istualleen ruuan ääreen ja rupesi syömään.

Isäntä, joka häpeissään ei julennut sanoa ettei hän  vierasta ruuallen käskenyt, istuikse pöyän päähän ja kuhtui pankon luona ällistelevätä väkeänsä syömään. Mutta talon väki, joka ei kuuna päivänä ollut nähnynnä heillä vierasta ruualla, ouosti sitä niin paljon, ettei huomannut isännän kuhtua. Jonka tautta isäntä vähän ajan päästä kiljasi heille: mitä te arvelette, tulkaa pois syömään! Johonka Unterupsieri liitti sen kovan toran sotamiehillensä, - joita hän oli luulevanaan käsketyiksi— : te förbannatut hunsvotit! Kuinka usein Isännän pitää teitä käskeä? furt tänne pöyän taha!

Kuuliaiset ja nöyrät vikansa parantamaan astuivat ne nälkäiset sotamiehet pöyän taha, eivätkä säälineet päästää koiran veistä vieraan pöytään. Hyvään aikaan ei kyennyt se häpeevä isäntä ääneen. Vasta lopulla ruok-aikaa sanoi hän: no osaatte te, Herra, rääpyksen ruotia. — On tuo ennen osattuna, vastasi rohkeest Unterupsieri, joka sotamiehineen söi mahansa täyteen ja voitti vetonsa.

Näin lämminhenkisen tarinan julkaisi Turun Wiikko-Sanomat 29.1.1820. Toivon, että lukijoideni joulupöytiin ei tule epätoivottuja vieraita, ja että muutenkin vietätte

toiveidenne mukaista joulua!

Kuva: Norjan Riksarkivet, Flickr commons

Kohdattua

Kuva kirjasta The Remarkable Adventures of an Old Woman and Her Pig.

Jukka Laajarinne kirjoitti tavarasta:

Suuri osa esineistäni on siis hallussani siksi, että ne muodostavat menneisyyteen osoittavan viiteapparaatin. Jonka siirtämiseen tarvitaan kymmenen ystävää ja asianmukaiseen installoimiseen kolme viikkoa.  [...] Tavaran kertyminen näyttäisi liittyvän kiinteästi elämän ajallisuuteen: takerrumme menneisyyteen ja kannamme sitä kasvavana taakkana mukanamme.

Marxilaisen valtioteorian historiasta gradua kirjoittava Miika on kirjoittanut blogissaan historiantutkimuksen metodista ja kontrafaktuaalisista ajatuskokeista.

Juri Nummelin kertoi joululehtien historiasta.

Hybris-lehdessä Jenni Lares kertoi vierailustaan Vakoilumuseoon. Hietzu kehui Vapriikin näyttelyä Tampere 1918.

Paula mietti Pietariin palvelukseen lähtenyttä. Andreas Koivisto kertaili kesän Mårtensbyn kaivausten löytöjä.

Vuonna 1987 syntynyt Tuuve muistelee 90-lukua blogissa Nuoruusdisko. Kirjoittajaa haastateltiin Ylen ohjelmassa.

Augustintytär esitteli ompelemaansa viktoriaanista pukua in English ja runsain kuvin. Hänen blogissaan oli myös kuvausta ja kuvia Viaporin 1700-lukulaisesta joulubaalista.

Charlotte Vainio kommentoi på svenska elokuvissa toistuvan taistelukohtauksen yksityiskohdan realistisuutta. Ellinor Hjerpe kirjoitti otsikolla Vad skriver Frälsningsarméns första ledare i Finland om julklappar?

Jyrki Ilvan Historiantutkimuksen päivillä pitämän esityksen materiaali Runsaudensarvi vai musta aukko: palvelevatko verkkoarkistot tulevien tutkijasukupolvien tarpeita? toimii luettunakin. 

Amerikasta en ole älynnyt hakea suomalaiseen siirtolaishistoriaan liittyviä blogeja. Niitä on näköjään ainakin kaksi: Finnish American Labor History ja  The 1913-14 Michigan Copper Strike and Italian Hall Book Project. Europeanalla on uusi verkkonäyttely Leaving Europe: A new life in America.

Artefacta listasi museoiden joulukuun esineet. Rupriikki esitteli omansa myös blogissaan, pisteitä!

Thanatos lehdessä 2/2012 on Juha Itkosen artikkeli Kuolleena syntynyt lapsi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirjoissa 1694 – 2003. Kasvatus&Aika-lehdessä 4/2012 kiinnosti Lauri Keskisen artikkeli Pre-modern games in a modern world: A case of public festivals as rational recreation in 19th century Finland ja Riitta Oittisen kriittinen katsaus Historiana: Euroopan historiaan verkolla.

Aino-Maria Savolainen luki Laila Hirvimiehen kirjan Minä, Katariina. Kirsi-Maria tarkasteli kahden tietokirjan eroja. Reetta luki Kirsi Vainio-Korhosen elämäkerrallisia kirjoja. Reijo Valta luki Talon-pojan sää- eli ilma-kirjaa. Hybris-lehdessä Susanna Lindgren arvioi Jan Löfströmin toimittamaa artikkelikokoelmaa Voiko historiaa hyvittää? Historiallisten vääryyksien korjaaminen ja anteeksiantaminen.

Härkiä yms

Näinä "Heinillä härkien kaukalon" -aikoina sopinee kaivettavaksi esiin Turun kenraalikuvernementin kylvö- ja karjaluettelot 1719-1719 (7067a, 1/2 f. 1-289) ja jatko-osansa (7067b, 2/2 f. 290-847). Perusteellisimmin joulun hengen omaksuneet voivat nauttia jopa tästä ruudusta, joka sai minut jossain määrin harmistumaan (Kokemäkeäpä, tottakai.)

Onneksi Kokemäeltä oli muutama lukukelpoinenkin sivu ja pääsin toteamaan, että "normaalia" kyläjärjestystä oli hämäävästi aloitettu noudattamaan, mutta sitten alkaa sekasotku, jossa kylien talot olivat erillään toisistaan. Slaavilaista otetta? Tai entisen tavan osanneet vihollista paossa?

Oikea pitäjä oli yksinkertaista paikantaa, sillä kummankin nidoksen alussa oli konekirjoitettu hakemisto. Mutta mistä löytyvät sarakkeiden selitykset? Niitä ei ole toistettu jokaisen pitäjän kohdalla, mutta jollain ilveellä kaikissa järjestys sama? Muutakaan ei voi olettaa, joten kopsataan Euran kohdalta.

Utsäde eli kylvö on kiitettävän selvä. Vasemmalta oikealle (eli alhaalta ylös käännetyssä otteessani): ruis, ohra ja kaura tynnyreinä ja kappoina.

Karja tarjoaa hieman enemmän haastetta. Vasemmalta oikealle (eli alhaalta ylös käännetyssä otteessani): hevosia, härkiä, lehmiä, nuoria lehmiä, lampaita. Uskallan väittää, korjaukset kommenteihin. (Otsikoista oli keskustelua SukuForumissa. Näköjään eivät kuttaaltaan samanlaiset.)

Karja-aiheen komistukseksi Valentin Serovin (1865-1911) maalaus suomalaisesta karjapihasta vuodelta 1902 (Wikipaintings).

Avioliiton esteiden tutkintaa 1800-luvun alussa

Sotilas Anders Blom oli kihlautunut Loviisassa Anna Maria Klarinin kanssa, mutta papintodistus puuttui. Anders oli syntynyt Lapväärtissä, oleskellut Porissa ja Viaporin linnoituksessa. Oliko jonnekin jäänyt edellinen kihlattu tai peräti vaimo? Tämän selvittämiseksi julkaistiin yllä näkyvä kuulutus sanomalehdessä Inrikes Tidningar 24.9.1800.

Ilmeisesti jotain selvisi tai pariskunnan mieli muuten muuttui, sillä vihkimerkintää ei Lovisassa näy.

Kersantti Fredrik Hultman aikoi naimisiin Tampereella Ulrika Bilthausenin kanssa. Avioliiton esteiden selvittämiseksi julkaistiin alla näkyvä kuulutus sanomalehdessä Posttidningar 30.5.1801.

Samassa lehdessä oli myös erikoisempi ilmoitus. Talonpojan tytär Anna Mattsdotter Ikaalisten Sikurin Isotalosta oli 13.11.1789 tuomittu (!) avioliittoon kersantinpoika Peter Lundin kanssa. Ennenkuin tuomio laitettiin toimeen, Peter Lund poistui paikkakunnalta eikä hänen sijainnistaan ollut kenelläkään tietoa. Anna löysi parissa vuodessa uuden sulhasen, mutta avioliittoa ei voitu solmia ilman,että Peteriä oli yritetty vielä kerran saada kiinni.

Anna vihittiin ilmoituksessa mainitun torppari Johan Simonsson Lehtimäen kanssa Ikaalisissa 27.12.1801.

Hattumaakarin kisälli Michael Levin kertoi syntyneensä Porissa vuonna 1774 ja aiemmin käyttäneensä nimeä Forsten. Keväällä 1802 hän suunnitteli avioliittoa Catharina Palinin kanssa, mutta esteettömyystodistus puuttui. Niinpä Uudenkaupungin kirkkoherran lähettämä ilmoitus yllä julkaistiin sanomalehdessä Posttidningar 14.6.1803.

Kun pariskunta vihittiin Uudessakaupungissa 1.1.1804 Mikael oli jo mestarismies. Catharina oli ennen avioliittoaan taloudenhoitaja.

Kemissä syntynyt Henrik Möller oli myllyrakennusmestarina kiertänyt pitkin Suomea. Vuoden 1800 paikkeilla hän oli saapunut Tampereelle rakentamaan sahaa. Kun hn neljä vuotta myöhemmin aikoi avioliittoon oli aikaisemmalla elämällä merkitystä ja yllä oleva kuulutus julkaistiin sanomalehdessä Postidningar 9.6.1804.

Johan Matsson Ström tiesi vuonna 1804 kertoa syntyneensä Haminassa vuonna 1767 ja vuoden 1788 jälkeen asuneensa Porissa ja Torniossa. Kertomus ei riittänyt, kun hän halusi naimisiin, joten yllä oleva kuulutus julkaistiin sanomalehdessä Inrikes Tidningar 18.9.1804.

Kuparisepää Anders Bjurman lähti papintodistuksella varustettuna vuonna 1800 Avestadiin. Sittemmin hän kulki useamman seurakunnan kautta ja avioliittoaie Tampereella loppuvuodesta 1804 vaati esteettömyyskuulutuksia. Yllä oleva ilmestyi sanomalehdessä Inrikes Tidningar 13.2.1805.

Raumalla syntynyt renki Johan Lundberg oli ehtinyt palvelemaan Ruotsin armeijassa ennen muuttamistaan Ahvenanmaalle. Keväällä 1805 hän oli aikeissa mennä naimisiin piika Anna Maria Ranckin kanssa. Estettömyyden todistamiseksi Kumlingen kirkkoherran kuulutus julkaistiin sanomalehdessä Posttidningar 15.6.1805. Tämä tarina päättyi onnellisesti ja pari vihittiin 19.10.1805.

Samassa sanomalehdessä oli toinenkin esteettömyyskuulutus.Mustasaaren pitäjästä aikanaan lähtenyt Christian Johansson Stock oli päätynyt Tenholaan ja aikoi naimisiin Anna Christina Eriksdotterin kanssa. Nimiä vastaavaa avioliittoa ei löydy.

Armeijasta eronnut sotilas Johan Fredrik Hjertberg aikoi naimisiin Hämeenkyrössä. Aviesteitä kuulutettiin yllä olevalla ilmoituksella sanomalehdessä  Inrikes tidningar 20.8.1805. Hiskin mukaan Hämeenkyrössä avioitui 1.1.1806 "Sold: Johan (fr.Hjertberg)" ja "Pig: Maria Mattsd:r".

Raumalta kotoisin oleva kirvesmies Benjamin Sarlund oli päätynyt Karlskronaan asti ja aikoi siellä naimisiin. Esteettömyyskuulutus julkaistiin sanomalehdessä Posttidningar 21.12.1805. Nimiä vastaava avioliitto löytyi Familysearch-sivustolta. Avioliitto solmittiin JO 15.12.1805 Förkärlan seurakunnassa.

Pari sanaa suomeksi

Esittelin täällä aikanaan Suomen sodan vahinkokorvaushakemukset, mutta tulloin oli sellainen vauhti päällä, etten edes hakenut... Kokemäkeä. Nyt se oli tutkimuksellisesti tarpeellista ja kyllähän sieltä esi-isä Gabriel Gottleben (nuorempi) löytyi. Kokemäekeä etsiessä selasin aika monta sivua ja ilokseni löysin kaksi suomenkielistä korvausvaadetta. (Klikkaamalla kuvat saa isommiksi ruudulla)

Ylöjärveltä "vanha Kratari H: Enckell". Hiskin kastettujen listan perusteella pitäjänräätäli Henrik Enckell toimi hetkellisesti lukkarina eli kirjoitustaidolle on ollut käyttöä. (

Buxhoevdenin päämajan siviilikanslia - Buxhoevdenin päämajan siviilikanslian arkisto - Vahingonkorvaushakemukset tutkimuspöytäkirjoineen - Vahingonkorvaushakemukset, Turun ja Porin lääni II 1808-1808 (E:44) s. 1295)

Ulvilan (tai Nakkilan) Lammaisista Erik Limnell lopetti listansa "Sukkia En minä muista kuinka montta pariia Nitä oli Mutta kaikki ne vietin". (Buxhoevdenin päämajan siviilikanslia - Buxhoevdenin päämajan siviilikanslian arkisto - Vahingonkorvaushakemukset tutkimuspöytäkirjoineen - Vahingonkorvaushakemukset, Turun ja Porin lääni I 1808-1808 (E:43) s. 1000)

Onkohan näistä korvaushakemuksista tehty joskus jotain tutkimusta tai löytyisikö jostain edes taustoittavaa tekstiä?

Lisäys 22.12.2012. Tomi Ahoranta ystävällisesti kommentoi alla ja ohjasi kohti Jussi Jääskeläisen väitöskirjaa Paikallisyhteisö resurssina ja tuhojen kohteena : Venäjän armeijan logististen ratkaisujen seuraukset Suomen sodassa 1808-1809, josta olin toki kuullut, mutta...

Paluu tulevaisuuteen

Reijo Valta uusjulkaisi 1900-luvun alun kertomuksen, jossa elettiin vuotta 2000. Kyse ei ollut ensimmäisestä suomenkielisestä tulevaisuuskuvitelmasta, eikä sellainen ole välttämättä Sanan-lennättimen 22.10.-10.12.1858 julkaisema näytelmämuotoinen 1858 ja 1958. Mutta se on varhaisin löytämäni ja roikkuu idealistallani, joten...

Ruotsista mukailluksi ilmoitettu teksti alkaa rakkausongelmilla ja menneisyyteen hurahtaneella isällä, joka on järjestänyt kotipihaan arkeologiset kaivaukset ja sanoo m.m.

Koko pakanallinen pimeys lepää minun pääni päällä! Syvät tutkimukseni kaunistuvat paraimmalla menestyksellä. Muinais-keräykseni ovat suurimmat ja merkillisimmät Jyrängön kaupungissa, koko Suomessa, niin jopa koko maailmassa! Minä muutun varmaan kuolemattomaksi; nimeäni ja töitäni ei suinkaan ikuisissa ajoissa unhoteta.

Eli historiaan/arkeologiaan innostuneita on pidetty Suomen mediassa pilkkana jo vuodesta 1858. Perinne, josta ei parane luopua?

Toisessa näytöksessä matkataan tulevaisuuteen. Jyränkö on nyt Heinolan kaupunki ja Vierumäestä on löytynyt kultavuori. Vapriikissa eivät laita äidit ruokaa vaan

Ken tahtoo ruokaa itsellensä vuoden pitkään, hänen tarvitsee vaan mennä ja heittää sinne esim. härän tai lampaan, määräten vaan luettelossa mitä laatua liha-ruokaa hän tahtoo että valmistetaan. Härkä eli lammas viskataan heti elävänä, niinkuin se on karvoineen, säärineen ja sorkkineen, alas suureen masina-kattilaan, ja yhden minuutin kuluttua tulee siellä koko se vaadittu laitos: liha-paistit, liha-keitit, suolattuja potkia potattien eli pilaantuneitten munien keralla, senmukaan kuin vaan toivotaan ja tahdotaan, — ja kaikki erinäisissä vatiloissa ja kuppiloissa, jotka myöskin seuraavat mukana samasta kattilasta.

Hämmästyttävän oikeaan osuvaa, kuten myös asumusten lämmitys:

Puita nyt enempi ei ollenkaan tarvita eli ei käytetä tarpeisiin. Kaakeli-uunien asemesta löytyy jokaisessa huoneessa sähkö-maschina. Kuin milloin on talvi ja alkaa paleltaa, niin otetaan sähkeellistä muksauksia, eli niin kutsuttuja lämmitys-muksauksia, joita pitkitetään siksi kunne alkaa ruumista varistaa.

Tai ei noin tainnut vielä vuonna 1958 eikä silloin myöskään tullut kadulla vastaan nais-sotilas, niinkuin kertomuksessa.

Minä olen rykmentin rummuttaja Suomen Kaartissa — minä olen aina himollisesti rakastanut sotilas-säätyä. Vanhempani tahtoivat minua sivili-virkoihin, että minä, samoin kuin muutkin naiset, olisin tullut tuomariksi ja juttujen ajajaksi eli niinkutsutuksi "vulmahdiksi".  [...] Minun mieheni? se on lempeä-luontoinen, rakastettava olento — hoitaa taloutta oikeen hyvästi, ompelee ja pesee pyykkiä aivan sievästi — minulle tuli täytymys naida hänet ja antaa hänelle nimeni — vaan minä en siitä pahottele.

Asianajajina naisia taisi olla jo 1958? Jatkossa on lisää sukupuolten roolien vaihtoa ja mies-päähenkilö toteaa, että naiset "ovat perineet meidän oikeudet; vaan myöskin meidän kunnottomuudet". Mielenkiintoisempi on ajan "muinais-jättöjen keräys-huone":

Sehän se onkin lystillinen rakennus se, sillä se seisoo pyörillä. Yhtenä päivänä se seisoo Mäntyharjussa, toisena jo Sysmässä, kolmantena taas Iitissä Lyöttilän kylässä ja neljäntenä se jo on Orimattilassa, Malluksen tienolla.

Mobiili-museo!  Muutakin on liikkeellä. Arkangelin konttikauppiaat lentävät Kiinaan myymään paikallisille väärennettyjä elintarvikkeita. Jälleen ollaan hämmästyttävän lähellä, jollei vuotta 1958, niin vuotta 2012. Petkuttaminen on piirre, jonka voi liittää joka aikakauteen pelkäämättä anakronismia. Kuuntelin alkuviikosta puolihuolimattomasti Stanfordin yliopistonprofessori Robert Sapolskyn luentoja kurssista Human Behavioral Biology, ja kakkosluennossa todetaan, että olemme parempia havaitsemaan pettämistä kuin ystävällisyyttä. Hmmm.

P. S. Miksi muuten otimme käyttöön lainasanan museo, kun meillä voisi olla pitkin maata muinais-jättöjen keräys-huoneita? Ei tarvitsisi miettiä museoiden tehtävää, kun nimi olisi tehtävää kuvaava!

Kaksi metsästäjää

Sarjassa kuvia miehistä, joista en ole mitään koskaan kuullut: J. J. Maexmontan. Kuva on lehdestä Uljas : urheuden ja reippauden edustaja 2/1886, jossa muisteltiin 13.10.1796 syntyneen ja 7.2.1884 kuolleen miehen metsästysuraa:

Jänisjahtia rakasti hän enin ja sitä harjoitti hän innolla ja taidolla kumminkaan halveksimatta muutakaan otusta. Vanha Maexmontan oli hyvin yksinkertainen elämässänsä, säännöllinen tavoissansa. Ei hän nauttinut mitään väkeviä juomia, ei edes olutta eli sahtiakaan, ei polttanut tupakkia eli käyttänyt nuuskaa. Vaan metsässä oli hän väsymätöin, voi käydä päivät läpi kaipaamatta vettä eli ruokaa, uupumatta, väsymättä. Hän osoitti meidän ajan urheuden harjoittajille, kuinka todellisen metsästäjän tulee elää.

Kansallisbiografiassa ehkä muita tietoja?

Numerossa 4/1887 Uljas esitteli kuvan kanssa Frans Emil Humblen,

joka syntyi Pietarsaaressa Elokuun 22 p:nä 1833. Oltuaan kauppapalvelijana Pietarsaaressa, Kokkolassa, Oulussa, Turussa ja Helsingissä, tuli hän 1856 Tervakosken paperitehtaalle ja pääsi viimmein ahkeruutensa ja huolellisuutensa kautta Tervakosken paperitehtaan johtajaksi. Tässä toimessa pysyi hän aina kuolemaansa asti ja teki itsensä rakastetuksi ja kunnioitetuksi ruukin väestöltä, joka muun muassa lahjoitti hänelle kalliin hopeaisen kannun muistoksi hänen 25 vuotisesta olostaan Tervakosken johtajana.

Humble otti kunnialla ja menestyksellä osaa monien tärkeitten ja hyödyllisten kunnallisasiain ratkaisemiseen. Testamentissaan määräsi hän 100,000 markkaa lääkeopilliselle tiedekunnalle yliopistossamme  lääketieteellisiä tarkoituksia varten.

Ja tietenkin Humble oli myös innokas metsästäjä ja kalastaja.

P. S. Metsästyksestä puheenollen. Ruotsalainen väitöskirja 1600- ja 1700-luvusta, josta Suomea ei ole rajattu pois! Pisteet Ulf Nyrénille, jonka tutkimuksen aiheena on Rätt till jakt. En studie av den svenska jakträtten ca 1600-1789.Se on julkaistu verkossa, joten oli helppo tarkastaa, että Suomi ja suomalaiset olivat tekstissä mukana. Tuomiokirjapohjaiset luvut kylläkin toisaalta valtakunnasta.

Runsas vuosi sittenhän ihmettelin Vetenskapsradio historian mainintaa melko totaalisesta metsästyskiellosta 1647-1789 ja löysin sitten jotain selvennystä suomenkielisestä kirjallisuudesta.

Finna-testailua

Kotimatkalla eilen putkahti mieleen, että päivämäärällä 17.12. oli joku merkitys: KDK:n asiakaspinnan Finnan beta-julkaisu. Ilmeisesti kyseessä on ns. "soft launch", sillä silmiini ei ole osunut yhtään tiedotetta ja KDK:n etusivukin vaikenee asiasta tällä hetkellä. Mutta jos älyää mennä osoitteeseen www.finna.fi...

Kun beta-julkaisusta kuulin, muistaakseni sanottiin, että mukana on vain muutamia toimijoita. Siihen nähden testihaku "Kokemäki" tuottaa huomattavan määrän osumia eli 6721 kappaletta. Ensimmäisten joukossa on arkistolaitoksen aineistoja, Arto-tietokantaa, Fennicaa. Oikeassa reunassa on lukuisia rajausmahdollisuuksia, joiden valitseminen ja poisotto toimivat ilman suurempaa miettimistä, pisteitä.

Mutta hakurajausten laatu on sidoksissa metadataan. Lupaavalta vaikuttanut "opinnäytteet" tarkoitti implisiittisesti myös rajausta Jyväskylän yliopiston kirjaston ja Kansalliskirjaston tietokantaan. Eli kattavaa hakua tavoittelevan käyttäjän pitää olla (jatkossakin?) tarkkana. Toivemaailmassa tuloslistan pystyisi rajaamaan myös niin, että mukana ovat Kokemäkeä käsittelevät, eivätkä Kokemäellä painetut kirjat. Kirjapainot selittänevät rajaamattoman listan pituutta.

Ajallista rajausta voi tehdä yksittäisillä vuosilla ja aikakausilla. Ensimmäinen testaus "1548-1549" rajasi yhteen tulokseen, joka ei ollut kyseisinä vuosina tehty vaan niitä koskeva. "1850-luku" pulauttaa ulos Kalmbergin kartaston vuodelta 1855 eli ilmeisesti aikarajaukset tehoavat myös julkaisuaikaan. (Olisi voinut lukea jotain tukimateriaalia ennen testausta? Nääh. Mistä tuli mieleen, että rajausotsikoihin voisi muuten tehdä pienet pop-up selitysavut.)

Alkuperäisessä listassa on oikean reunan lukujen mukaan 3 kuvaa. Ne ovat kaikki Suomen metsästysmuseon kokoelmista, mutta valitsemalla kyseisen museon, ulos tulee 4 kuvaa. Selittyy sillä, että kuva esineestä on "esine" eikä "kuva". Toinen Kokemäkeä koskeva "esine" on Lusto - Suomen metsämuseon kokoelmien "Kartta: Tampereen eteläisen seudun kartta". Kartta on vuodelta 1900, joten on TIETENKIN tarpeen lyödä sen päälle iso "tekijänoikeus" vesileima. Ei sillä, että esille saatavasta kuvakoosta mitään tolkkua olisi saanut muutenkaan. Olin luullut, että Finna on Europeanan tapaan portaali, mutta tietä Luston omaan tietokantaan tms. en hahmota.

Karttoja on tullut testiin jo kahdesti, paljonko niitä on kaikkiaan? Aineistotyyppiä "kartta" 228 kappaletta jotenkin Kokemäkeä koskien. Sijainti 227 Kansalliskirjasto ja 157 Jyväskylän yliopisto? Eli aika tavalla päällekkäisyyttä? Eikä mukaan tule Luston "esinettä". Aikakausia on nyt oikealla vain Kalmbergin kartan "1850-luku" ja muut rajaukset olisi tehtävä vuosi kerrallaan. Millään valinnalla en ilmeisesti saa karsittua näkymään "muita kuin kirjastotietokantatietueita". Tosin muusta ei ole kysekään, sillä Kalmbergin kartaston avaus kertoo, että "Kartat kotelossa" vaikka on ne digitoitukin.

Beta on beta, mutta alkuperäinen pelkoni siitä, että KDK:sta ei tule olemaan käytännön iloa on saamassa vahvistusta. Mutta kokeillaan vielä sukunimi.

Hohenthal tuottaa 204 osumaa, joista suurin osa on Petri Hohenthaliin liittyviä äänitteitä. En keksi mitään helppoa tapaa rajata niitä listasta pois. Tässä on oleellisin ongelma oikean reunan valikkorakenteen kanssa. Miten valita "kaikki, paitsi"?

Jos sen voisi tehdä, niin jäljelle olisi jäänyt Kansallisarkiston 5 osumaa (jotka tietenkin saisi valittua kyseisellä sijainnilla). Näissä on linkit! "Asiakirjatilaus" ja "Arkistonmuodostaja Vakka-tietokannassa". Mukana on 81 Suorituskomitean asiakirjat, joka selittyy yhteenvedossa näkyvällä nimellä samoin kuin Ba:3 Ansioluettelot (1900-1915). Mutta miksi Hohenthal toi esiin Senaatin talousosaston KD-aktikartoista ja piirustuksista

• sto kd 21/302 1889 1. Perhon seurakunnan hautausmaan kartta ynnä aiottu lavennus. 
• sto ad 361/347 1895 1. Wetelin Ylivetelin kylänpiirin kansakoulun pohjapiirustus ja fasaati. 
• sto kd 66/305 1889 1. Kartta Halsuan seurakunnan hautausmaasta. 

Vakan tottunut käyttäjä löytää ratkaisun muutamilla klikeillä (miksei yhdellä?). Siksi, että maanmittaajana sivutoimisesti toiminut isoäitini isoisä on ollut näitä piirtämässä. Olisi Vakassakin pitänyt vähän enemmän jaksaa yrittää!

Aliisoiden hopeavyöt

Lapseton pariskunta, lihakauppias Anders Fransson ja vaimonsa Alisa Mårtensdotter saapuivat Tukholmassa oikeuden eteen 3.5.1623 tekemään testamenttiaan. Alisa määräsi, että jos hän kuolee ennen miestään, tulisi hänen päivittäin käyttämänsä 34 luodin painoinen hopeavyö toimittaa hänen äidilleen Karin Nilssonille, jonka asuinpaikka oli "Settresch uti Perno socken" (Pernaja?).

Luoti hopeaa painaa 13,2 grammaa eli Alisa kantoi vyötäisillään päivittäin lähes puolen kilon painoa.

Tukholmassa joulukuun 9. päivä 1623 luovutettiin Hindrich Matssonin valtakirjan haltijoille perintö, joka Hindrichille kuului Kemiössä syntyneeen "en pijga Alijsa"n pesästä. Siihen kuului vaatteiden lisäksi 16,5 luodin painoinen hopeavyö.

• suart klädess kappa 1
• brun kersin quinne kiortill 1
• 1/2 slithin bordduck 1
• gamall klädess kassiäcka 1
• 1/2 slithit quinfolckz skiörthe rött 1
• 1/2 slithin klädeströijia 1
• g. suartt grofgrönss lijfstyckie 1
• turkisk grofgrönss tröijia suart medh snören 1
• tröijia af hundskott 1
• grofft lärofft 7 alnar
• öffuer delar 4
• särckier 2
• halss kläden 8 stycken
• hufuudh klädhen 5 stycken,
• sijlfbälte 1 om 16 1/2 lodh

Stockholms tänkeböcker från år 1592 utgivna av Stockholms stadsarkiv, Del XIII 1622-1623. (1978) s. 152, 497

Isänsä suvusta irronnut aatelistyttö

Tuttavani tiedusteli aamupäivällä maaherra Adolf Brobergin (1771-1849) taustoja ja Juha Vuorela innostui selvittämään niitä blogikirjoituksen verran. Pitipä minunkin hieman yrittää ja sanomalehtihakuni osui varsin hedelmälliseen ilmoitukseen  sanomalehdessä Finlands Allmänna Tidning 24.2.1845. Siinä kerrottiin, että neiti Fredrique Charlotte von Fieandt oli tehnyt testamenttinsa 20.5.1844. Perillisten joukossa on Mademoiselle Fredr. S. Carlsson, joka on samalla rippikirjan sivulla kuin Adolf elämänsä lopussa, sekä "Stabs-Capitainen C. G. Broberg", "Lieutenanten A. W. Broberg" ja maaherra Adolf Broberg, joka paljastuu testamentin tekijän äidin veljeksi eli enoksi."

Neiti von Fieandt on aatelia, joten Google tarttui SSS:n sivuilla toistaiseksi avoimesti olevaan aatelin perukirjojen listaan. Kyseiset perukirjat on digitoitu Arkistolaitoksen toimesta (Turun hovioikeus - Turun hovioikeuden arkisto - Aatelin perukirjat ) ja harjoituksen vuoksi selasin paperin esille. Omaisuutta on useampia sivuja ja siihen sisältyy myös osa Juha Vuorelan mainitsemasta Lapinjärven Rudomin kylän Helgasin tilasta, joka oli ilmeisesti äidin isän perintöä. (Kyseisellä tilalla neiti von Fieandt oli asunut kuollessaan 21.6.1844.)

Varsinaista papintodistusta ei ollut perukirjan liitteenä ja alkuosassa sukulaisuussuhteet selvitetään suunnilleen samalla tarkkuudella kuin sanomalehti-ilmoituksessakin. Silmiinpistävää on maininta siitä, että isän puolen sukulaiset ovat tuntemattomia.

Vilaisu Anrepin aatelismatrikkeliin (jonka-käyttöä-ei-voi-suositella-mutta-on-verkossa), kertoo, että tiedonsiirto oli katkennut molemminpuolisesti. Hyvin todennäköisesti Fredrique Charlotte nimittäin on matrikkelissa nimettömäksi jäänyt tytär:

Juuri ennen Albrechtin kuolemaa perhe asuu Myrskylässä. Selitys välirikolle saattaa olla Sophia Augusta Brobergin toisessa avioliitossa? Kuolinilmoituksessa moisesta ei kylläkään ole edes puhetta (Åbo Allmänna Tidning 6.10.1814)

Myöskään hautausmerkintä (Hiskisssä) tai rippikirja ei viittaa toiseen avioliittoon. (Rippikirja vahvistaa, että Fredrique Charlotte on Sophian tytär, syntymäpäivänä 15.10.1785.)

P.S. Arkistolaitoksen digitoinneista Broberg-hutkimukseen voisi käyttää myös ansioluetteloita. Sellainen on maaherra Broberg, Adolf (294), Broberg, Fredrik August (295) ja Broberg, Uno Arthur Alexander (296).

Tieteessä tapahtuu

Jossain (tuoreessa Historian Aikakauskirjassa?) viitattiin Marjatta Hietalan kirjoitukseen Tieteessä tapahtuu numerossa 5/2012. Loppukaneettina artikkelissa  Historiantutkimuksen uudet haasteet on osio Historiantutkimuksen näkyminen – haasteita tutkijoille. Siinä Hietala toteaa

Akateeminen historiantutkimus sekoittuu historiikin kirjoittajien käsityksiin historiasta. Vaikea on kadunnaisen tai -miehen erottaa historiantutkijaa historiikin kirjoittajista, vielä vaikeampaa kuin erottaa lääkäri valelääkäristä – varsinkin kun ammattitiedottajatkaan eivät näe eroa ammattitutkijan tutkimuksen ja harrastelijoiden tuotosten välillä.

Jos eron havaitseminen on niin vaikeaa, kuinka selvä se loppujen lopuksi on?

Näkyvyyttä Hietala kommentoi toteamalla, että akateemiset tutkimukset "löytyvät yleensä
ammattilehdistä tai tieteellisistä teoksista". Monografioiden ja tietokirjojen julkaisijat voivat "odottaa
arvosteluja jopa sanomalehdissä". Kuullostaa melko passiiviselta eikä retorinen kysymys "Pitäisikö meidän toimia aktiivisemmin päätöksentekijöiden suuntaan, jos tuloksiamme ei osata soveltaa tai ne ovat vaikeasti saavutettavissa?" kohenna kuvaa.

Seuraavassa numerossa Ilkka Niiniluodon pääkirjoitus Tutkimustieto käyttöön jatkaa teemaa, muta esimerkit ovat luonnontieteen puolelta. Lehdessä oli myös Tuija Laineen mielenkiintoinen artikkeli Lukemisen tutkimus kirjahistorian haasteena. Historiaa käsittelee myös Tomi Mertasen artikkeli Maila Talvio ja suomalainen maalaisateria Lyypekissä.

Ulkomailta tuli aamulla tietooni linkki blogitekstiin Implications for Digital Collections Given Historian’s Research Practices, jossa linkitettiin tutkimusraporttiin Supporting the Changing Research Practices of Historians, jonka löysin Twitteristä jo viime viikolla, mutta en ole vielä lukenut. Blogitekstissä oli linkki myös Digital Humanities Quarterlyyn eli lukemisesta ei tule puutetta. Jollei tule koskaan tehtyä, niin painan mieleeni ainakin lauseen blogitekstistä:

... in my opinion the key finding is that Google is now (by and large) the first step in historical research

Entisajan papista tositarina

Lukemisia kansalle -sarjan N:o 173 julkaistiin vuonna 1862 otsikolla Leikkiä ja Totta, eli kolme tapausta meidän maasta. Kolmas otsikon tapauksista oli Paisti-reisu Palsinalla, joka alla uusjulkaisuna. Kirjoittaja tuntematon. Palsina on kylä Kuorevedellä, liekö sitä tarkoitettu? (Yllä ote kartasta Kuorevesi (2233 02 Ia.* -/- -) )

Papeista on paljon puhuttu,
Mahdottomiaki mainittu,
Ahneutensa innosta
Erittäinkin otissansa;
Taitaa olla tottakin tuo
Suomalainen sanan parsi:
"Pohjatoin kuin papin säkki."
Tässä säädyssä suuressa,
Pappein joukossa jalossa
Löytyy kyllä lempiöitä,
Miehiäkin mahtavia
Sopivia saarnaajoiksi,
Papiksi luotuja Luojalta.
Saanko sanoa suorahan
Sanan selvän suomalaisen:
Paljon on oikein pappejakin,
Mutt' on pappi parkojakin.

Jouduin kerran kulkemahan
Papin kanssa kappelilla,
Saataviensa saannossa,
Joulu-kaasia kokoomassa;
Kuljettiin pitkin kulmia,
Erämaita matkusteltiin,
Päästiin viimeinkin perille,
Yksinäiseen asuntohon,
Talon-pojan talohon.
Isäntä parka pakkasessa
Lakki kourassa kokotteli,
Kirkkoherraa kumarteli,
Käski sitte kamariinsa.
Mutta katsos kuinka kävi sitte
Pappi pani palveliansa
Isännän kanssa aittahan,
Jyviä säkkiin säälimään;
Meninpä minäkin muassa,
Pussineni pivossani,
Sain sielt' suuret saatavani,
Kokonaista kaksi kappaa,
Kukutellut kukkupäälle;
Sopiihan siihen jo tytyä.
vaan ei nyt osannut olemaan
Talossä tuota tarvittavaa,
Laillisesti laitettua,
Mitta-kappaa kruunattua,
vaan tuo vanha vatunen,
Kerin-vakka vaivanen,
Jolla piti mitattaman,
Kaikki säkkiin saatettaman.
Pappi tuosta parjaamahan,
Isännälle ilmoittamaan:
"Ei tuo taida täyttääkään,
Laita nyt kohta laillinen,
Mitta kappa kruunattu." .
Isäntä kohta kulkemahan,
Toiseen taloon talsimahan,
Hakemaan sielt' haluttua,
Mitta-kappaa kruunattua.
Tuli sieltä takaisin,
Mitta-kappa kainalossa,
Mutta koska koeteltiin,
Asia oikein arveltiin,
Niin papin harmiksi havattiin
Että olikin isompi,
Koko joukon runsahampi
Tuo talon vanha kerin-vakka,
Kuin toisen talon mitta-kappa.
Pappi tämän nähtyänsä,
Isännällen ilmoittamaan:
"Saa nyt sentään mitataksi
Sillä vanhalla vakalla."
Mutt'ei enää suostunutkaan
Isäntä papin esityksiin,
vaan sillä mitalla mittaskin,
Mink' oli pappi pyytänytkin.
Pois sitt' piti lähdettämän,
Toiseen taloon kuljettaman
Sana viel' oli sanomista,
Papiltamme puhumista:
"Entäs ne pienet parseelit."
Isäntä vastasi vakaisesti:
"Ei nyt passaa Palsinalta,
Tällä erää enempätä,
Kuin olette saanut säkkihinne."
Pappi ärjäsi äkisti,
Huusi hänelle huikiasti:
"Huomen-aamulla aikaisin
Lähetän tänne lautamiehen,
Käskeen sinua keräjiin,
Mitastas mitättömästä,
Kelvottomasta kapastas,
Jota ei ole kruunattu,
Kolmen vuoden kuluttua,
Saatpa suuresti sakkoa,
Koko kymmenen kolikkoa."

Itku pääsi isännältä,
Kovin hänestä hämmästyi,
Rukoukseen rupesi,
Armoa häneltä aneli:
"Älkäi kirkkoherra kulta,
Minua keräjiin käskekö,
Kyllä kaikki kuittaelen,
Suosiolla sovittelen,
Yksin pienet parseelitkin,
Ilman isota riidata."

Yöksi mentiin toiseen taloon,
Lepohon siellä laskimme,
Koko päivän kuljettua.
Tulipa aamulla aikaisin
Talon ehtoisen emäntä,
Kaunis kantamus käsissä,
Panipa kohta Papille
Kaksi lampaan lennätintä
Kynttiliä, pellavia,
vielä muutakin muassa,
Sai tuost' osan lukkaritkin
Lampaan käpän kumpanenkin
Kynttilä soirosen sivussa
Pellaviakin päälliseksi.
Eipä enää enempätä,
Kuulunut koko asiasta
Kaikki suosiolla sovittihin
Ja paistilla paikattihin.
Kah kuin minä kummastelin,
Itsekseni ihmettelin,
Enkä uskois olevankaan
Opettajissa ollenkaan
Niin ilkiän voiton pyytäjää;
vaan tämä on tosi tapaus.