Jänisjahtia rakasti hän enin ja sitä harjoitti hän innolla ja taidolla kumminkaan halveksimatta muutakaan otusta. Vanha Maexmontan oli hyvin yksinkertainen elämässänsä, säännöllinen tavoissansa. Ei hän nauttinut mitään väkeviä juomia, ei edes olutta eli sahtiakaan, ei polttanut tupakkia eli käyttänyt nuuskaa. Vaan metsässä oli hän väsymätöin, voi käydä päivät läpi kaipaamatta vettä eli ruokaa, uupumatta, väsymättä. Hän osoitti meidän ajan urheuden harjoittajille, kuinka todellisen metsästäjän tulee elää.Kansallisbiografiassa ehkä muita tietoja?
joka syntyi Pietarsaaressa Elokuun 22 p:nä 1833. Oltuaan kauppapalvelijana Pietarsaaressa, Kokkolassa, Oulussa, Turussa ja Helsingissä, tuli hän 1856 Tervakosken paperitehtaalle ja pääsi viimmein ahkeruutensa ja huolellisuutensa kautta Tervakosken paperitehtaan johtajaksi. Tässä toimessa pysyi hän aina kuolemaansa asti ja teki itsensä rakastetuksi ja kunnioitetuksi ruukin väestöltä, joka muun muassa lahjoitti hänelle kalliin hopeaisen kannun muistoksi hänen 25 vuotisesta olostaan Tervakosken johtajana.Ja tietenkin Humble oli myös innokas metsästäjä ja kalastaja.
Humble otti kunnialla ja menestyksellä osaa monien tärkeitten ja hyödyllisten kunnallisasiain ratkaisemiseen. Testamentissaan määräsi hän 100,000 markkaa lääkeopilliselle tiedekunnalle yliopistossamme lääketieteellisiä tarkoituksia varten.
P. S. Metsästyksestä puheenollen. Ruotsalainen väitöskirja 1600- ja 1700-luvusta, josta Suomea ei ole rajattu pois! Pisteet Ulf Nyrénille, jonka tutkimuksen aiheena on Rätt till jakt. En studie av den svenska jakträtten ca 1600-1789.Se on julkaistu verkossa, joten oli helppo tarkastaa, että Suomi ja suomalaiset olivat tekstissä mukana. Tuomiokirjapohjaiset luvut kylläkin toisaalta valtakunnasta.
Runsas vuosi sittenhän ihmettelin Vetenskapsradio historian mainintaa melko totaalisesta metsästyskiellosta 1647-1789 ja löysin sitten jotain selvennystä suomenkielisestä kirjallisuudesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti