1. Sunnuntaina suuntasin toista kertaa elämässäni Tyyne-Kerttu Virkin kotimuseoon Töölössä. Ekalla kerralla oli avoimet ovet, tällä kertaa kutsui esitelmä. Käsityönopettajaksi opiskeleva Pilvi Keskitalo jakoi työn alla olevan gradunsa tutkimustuloksia. Esiintymistaito oli hallussa ja tutkimus hyvässä vauhdissa.
Keskitalo oli valinnut aineistokseen Omin käsin -lehden ohjeet materiaalipulan vuosina 1939-52 ja tarkasteli niitä useamman tutkimuskysymyksen kautta. Hän esitteli meille ohjeita ja kuvitusta kuuden otsikkonsa alta. Vanhat aikakauslehdet osoittivat jälleen kiinnostavuutensa. Eniten huomiota kiinnitin siihen, että koristellisuus oli niin tärkeää. Ja aloin kaivata jotain rinnakkaismateriaalia siitä, mitä todellisuudessa oli tehty. Mutta se kysymys ei ollut Keskitalon vastattavana.
2. Tiistain Helsinki-luennolla oli äänessä Sofia Gustafsson, på svenska. Selkeää esitystä oli vaivatonta seurata ja sain hieman lievitystä Svenska Teaternissa äskettäin koettuun inkompetenssitraumaan. Ja vaikka en olisi ymmärtänyt sanaakaan olisin voinut nauttia kauniista kuvista, joita harvoin tässä laajuudessa Suomen 1700-lukua koskien näkee.
Gustafsson käsitteli Viaporin ensimmäisen rakennusvaiheen 1748-56 vaikutuksia ympäristöön. Hanke laittoi liikkeeseen rahaa, ihmisiä ja tavaraa. Sveaborg-blogia seuranneena monet yksittäiset asiat tuntuivat tutuilta, mutta kokonaisuus oli aikamoinen vyörytys. Mielessäni alkoi pyöriä ajatuksia ekonometrisistä malleista ja mikrohistoriallisesta muutoksen mekaniikasta.
Mutta sain änkytettyä vain kysymyksen kulkutaudeista, jotka olivat olennaisin osa esi-isäni Helsingissä&Viaporissa oleskelua 1770-luvun alkuvuosina. Tai ainakaan en kirjaani Oksa Hohenthalin sukupuussa kirjoittaessa muuta sisältöä keikasta löytänyt. Ehkäpä Viapori-projektin tulosten valmistuttua olisi mahdollisuus parempaan?
Alla kartta Helsingin keskustasta ilmeisesti vuodelta 1801 Upsalan yliopiston kokoelmista. Pohjoinen oikealla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti