Historiallinen aikakauskirja 3/2011 on teemanumero historiatietoisuudesta ja sisälsi paljon luettavaa. Osan olen ehtinyt lukea ja osan siitä ehkä ymmärtänyt eli lähden reippaasti kommentoimaan.
Henrik Forsbergin artikkeli Nälkäkuolema kansallishyveenä? pohjautuu hänen tänä vuonna valmistuneeseen graduunsa. 1860-luvun nälkävuosista tuli kansallisessa historiankirjoituksessa oman aikansa 'talvisota' eli yhteinen kansakuntaa koskeva kärsimys, josta selvinneet jälkeläisineen saattoivat muistella. Lähihistorian hyväksikäyttöä nationalismin hyväksi. Samaan teemaan liittyi myös Heli Kaarina Kanasen artikkeli Siirtoväen hyvän sopeutumisen kertomus.
Kaisa Kauranen ja Anna Kuismin olivat tarkastelleet kahden kansanmiehen historianhahmotusta. Paljon mielenkiintoista mukana. Hieman epärelevantin pointin poimiakseni: Laitilan historiaa 1800-luvun lopulla muistiinpannut ei saanut kirkkoherroja edellisen vuosisadan puolella aivan oikein ajoitettua. Niinkuin en minäkään saisi montaa asiaa 1900-luvun alkupuolelta tarkkaan järjestykseen. Muistitiedolla on rajansa.
Marianne Junila oli analysoinut syksyllä 1918 kevään tapahtumista kirjoitettuja kouluaineita. Tätä artikkelia en vielä lukenut alusta loppuun, mielenkiintoinen aineisto ja aihe. Samoin on loppuun asti lukematta Pilvi Torstin artikkeli suomalaisten sotakuvista. Artikkelin lukemisen lisäksi pitäisi käydä katsomassa Historiatietoisuus Suomessa -tutkimushankkeen lomaketta ja selvittää mihin artikkelin klustereista itse putoan. Tästä aiheesta hyvin todennäköisesti myöhemmin lisää täällä blogissa.
Jukka Rantalan artikkeli Sota historiakultturin tuotteena tuli luettua ihan kokonaan. En kylläkään ymmärtänyt pointtia. Oliko jotain pahaa siinä, että kuva sodasta välittyy viihdetuotteiden kautta? Vai pitikö se vaan tiedostaa?
Erityisesti huomioni kiinnitti Horrible histories kuva, joka kuvateksteineen ei tuntunut kiinnittyvän artikkeliin. Sekä kirjojen että tv-sarjan fanina olisin tietenkin mielelläni kuullut tästä enemmän verrattuna artikkelin tuotteisiin, jotka olivat minulle vieraita.
Isossa-Britanniassa on Horrible Histories -kirjasarjan kirjoittaja Terry Deary on herättänyt keskustelua historianopetuksesta(*). Aihe, joka ei Suomessa näy usein julkisuudessa. Eikä tietääkseni Suomen tv-ohjelmistossa ole montaa lapsille suunnattua historiaohjelmaa. Mistä puheenolleen viime viikolla mainitsemastani ruotsalaisesta ohjelmasta Förr Liksom ilmeistyi verkkoon katseltavaksi kakkosjakso ja tykkäsin edelleen.
(*) Aiheesta verkossa:
Horrible Histories author: 'I don't like historians' [tv-haastattelu]
Terry Deary interview, Telegraph 5.6.2011
Terry Deary: Horrible history teaching, BBC History Magazine Oct 2009
ja palaten lähtökohtaan: miten kyseisessä sarjassa 2 minuutissa selitettiin ensimmäisen maailmansodan syy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti