Selailin Mika Kallioisen kirjaa Rutto & rukous. Tartuntataudit esiteollisen ajan Suomessa lähinnä etsien Olof Ångermanin ajan terveysongelmia. Mutta sivuilta 35-36 löysin ruton, joka koski useampaa esivanhempaani. Joko en ollut siitä koskaan lukenut tai sitten lukemani täysin unohtanut.
Kyseisestä ruttoepidemiasta tehtiin ensimmäiset havainnot Turussa heinäkuun lopulla 1657. Tauti ehti Viipuriin syksyllä. Molemmissa kaupungeissa kuolleisuus painoittui lokakuusta joulukuulle, mikä sopii yhteen paiseruton ominaisuuksiin. Siis sen, jossa sairastuneiden vartaloon ilmestyy tummia paiseita. Paiserutto, jonka välitti kirpun purema, saattoi johtaa kuolemaan 2-4 päivässä ja kuolleisuuden on arvioitu olleen 30-90%. Pienellä osalla sairastuneista tauti muuttuu keuhkorutoksi, joka tarttuu pisaratartuntana ja oli vielä tappavampi tauti
Vuoden 1657 epidemia ulottui Suomen lisäksi Ruotsiin, Liivinmaalle, Norjaan ja Tanskaan. Suomessa se ei rajoittunut edellä mainittuihin kaupunkeihin vaan tauti löysi tiensä Poriin, Pohjanmaalle sekä Savoon ja muualle Itä-Suomeen. Länsi-Suomen maaseudulla esiintymiä oli ainakin Pöytyällä, Huittisissa, Eurassa, Kokemäellä ja Lapualla.
Ohi on mennyt minulta myös malaria, jota samaisen kirjan mukaan (s. 74-76) on Lounais-Suomessa ja Pohjanmaalla esiintynyt 1700-luvun alkupuolella ja suuressa osassa Suomea saman vuosisadan loppupuolella. Eikä esiintymät lopu 1800-luvulle tultaessa, tauti muuttui harvinaisemmaksi vasta 1900-luvun alkaessa ja hävisi 1920-luvun alussa. Tilanteen paranemista selittää osin soiden kuivattaminen ja talojen siirtäminen kuivemmille paikoille. Kiniinin käytöllä ja ilmaston muutoksella oli todennäköisesti myös vaikutusta.
4 kommenttia:
Yksityisviestin mukaan Aninkaisesta 2005/4 löytyy Veli-Pekka Toropaisen juttu Rutto tuli Turkuun mereltä. "Käsittelee juuri tuota 1657 ruton tuloa, leviämistä ja kaupungin toimenpiteitä sen hillitsemiseksi. Pääasiassa rutto riehui Ryssänmäellä eli nyk. Yliopistonmäellä, mutta viranomaiset rajoittivat istuntojaan ja luentojaan jne."
Päivää.Eikös Helsingin tuomiokirkon kryptan alla olevassa kellarissa ole ruttoarkku,jolla aikoinaan Helsingin ruttoon sairastuneita kuljetettiin hautaan?
Olen sen nähnyt kirkon suntion opastamana joskus vuosia sitten.
Terveisin Stadin friidu
Tuomiokirkon kryptassa en ole liikkunut. Helsingin osalta kuuluisin ruttohan osuu 1700-luvun alkuun, liekö siitä tuossakin kyse. Arno Forsiuksen artikkelissa Rutto Suomessa vuosina 1710–1711 kyseisestä epidemiasta enemmän tietoa.
Mulla on aika paljon sukututkimusta mm lehtinä Genos, paljon historiaa. Jorma Ojala, Facebook/jätä viesti Messengeriin
Lähetä kommentti