Sarjassa kuvia miehistä, joista en ole koskaan kuullut mitään. Tai en ainakaan muista kuulleeni: Frans Ludvig Schauman. Häntä muisteltiin pitkän jutun verran ja kuvan kera Kyläkirjaston kuvalehdessä 1.11.1886.
Schaumann ansaitsi palstametrinsä, sillä hän
20 päiv. Syyskuuta 1856 lausui ikimuistettavat sanat, jotka koko Suomessa saivat mahtavan kaiun, ja vaikka hän jo silloin oli tiedemiehenä, yliopiston opettajana ja saarnaajana ylt'ympäri tunnettu ja kunnioitettu, niin tämä kaikki hetkeksi näytti vähäpätöiseltä siihen valtiolliseen rohkeuteen verrattuna, joka kerrassaan asetti hänet kansamme valtiollisten johtajien joukkoon.Sic transit gloria mundi, tätä kirjoittaessa miehellä ei ole edes Wikipedia-sivua.
Schauman avasi suunsa Aleksanteri II kruunauksen juhlissa ja sanoi ääneen, että Suomen pitäisi saada valtiopäivät. Kovin suuresti tämä teko ei hänen uraansa tainnut hidastaa, hän päätyi Porvoon piispaksi.
Hänen perhetaustastaan juttu kertoo
Schauman syntyi Rantamäen pitäjässä 24 päiv. Syyskuuta 1810; isä oli silloin vänrikki ja rykmentinkirjuri, aikoinaan kamarineuvos Kaarle Schauman; äidin nimi oli Johanna Lovisa Hoeckert.Vänrikistä kamarineuvokseksi? Isän muistokirjoitus löytyy sanomalehdestä Helsingfors Tidningar 3.4.1852. Siitä selviää, että hän oli syntynyt Nousiaisissa 26.5.1778 vanhempinaan
"Qvartermästaren vid Adelsfanan Bernt Otto Schauman och Beata Eva Örnestedt". Urareferaatin jälkeen muistokirjoituksessa todetaan
Slutligen må dessa korta detaljer tilläggas, att af de i svenskt-historiskt och juridiskt hänseende fullständigaste bibliothek, som sannolikt finnas på någon enskild hand i Finland.Schauman-suvun alkuperä on käsitelty Genoksen artikkelissa vuonna 1937 ja suku lienee muutenkin asiallisesti selvitetty. Schauman itse on mukana kirjassa Muistosanoja: Muutamain sivistyksemme miesten elämäkertoja (1886).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti